Viesti ry seuraa viestinnän tutkimusta, ja kaksi kertaa vuodessa jaamme ViestiStipendejä, joilla kannustamme opinnäytetöiden tekijöitä. Kokoamme tälle sivulle omien jäsenkyselyjemme tuloksia, ViestiStipendin saaneita lopputöitä ja muita viestintäalaa koskevia tutkimuksia. Tutkimukset ovat tekijänoikeussäännösten alaisia. Teoksia voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten, mutta niiden kaupallinen käyttö on kielletty.

Viestinnän ammattilaiset -tutkimus

Viestinnän ammattilaiset -tutkimus on joka toinen vuosi toimitettava, Suomen laajin viestinnän alaa kartoittava tutkimus. Vastaajamäärä on joka kierroksella ollut yli tuhat. Tutkimuksen tuottavat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat Jat ry ja Viestinnän ammattilaiset ProCom ry.

 

Viestinnän ammattilaiset 2017

Viestinnän ammattilaiset 2015 

Viestinnän ammattilaiset 2013

Viestinnän ammattilaiset 2011

Viestinnän ammattilaiset 2009

Yhteisöviestintätutkimus 2007

Muut

Selvitys viestinnän alan harjoittelijoiden palkallisuudesta 2016

 

ViestiStipendi -tutkielmat

Mediatalo ESAn ulkoinen ja sisäinen viestintä tabloid-muutoksen aikana. Muutos retoriikkana, diskurssina ja brändinä
(ViestiStipendi 2017)
Pro gradu, Janina Jokimies, Turun yliopisto 2017
Tutkielmassa syvennytään Mediatalo ESAn tabloid-muutokseen ja muutoksen viestintään lukija-asiakkaille ja henkilöstölle. Aineistona on muutoksen aikana julkaistut 24 tekstiä. Tutkielmaa analysoidaan tutkielmaa varten kehitetyllä kolmivaiheisella menetelmällä, jossa muutosviestintää tutkitaan niin retoriikan, diskurssien kuin brändienkin tasolla. Tutkielma osoittaa, että muutosretoriikalla pyritään osin kiertämään muutoksen käsittelyä.

Humanitaarinen viestintä ja valta. Toimijat, yleisö ja järjestö kehitysyhteistyökampanjoissa
(ViestiStipendi 2017)
Pro gradu, Marianna Tuokkola, Helsingin yliopisto 2017
Tutkielma käsittelee kehitysyhteistyöjärjestöjen kampanjaviestintää niiden tuottamien representaatioiden ja diskurssien kautta. Tarkastelun kohteena olevat kampanjat ovat Suomen World Visionin Pelasta pimppi ja Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjat. Aineisto koostuu kampanjoiden Facebook-julkaisuista sekä kampanjan tekijöiden haastatteluista. Molemmissa kampanjoissa yleinen tyttöjen ja naisten representaatio luo kampanjoiden aiheesta universaalin ja yleisölle tarjotaan positiota, jossa toiminta on vaikuttavaa ja tärkeää, mutta samalla helppoa. Lisäksi kampanjoissa korostuvat konkreettisuus ja yhteistyö järjestön, paikallisten toimijoiden ja yleisön välillä.

Suomen Asuntomessujen monikanavainen viestintä. Diskurssit markkinoinnin keinona
(ViestiStipendi 2016)
Pro gradu, Eveliina Miettunen, Turun yliopisto 2017
Tutkielma käsittelee kielen näkökulmasta organisaatioviestintää, tiedotusta ja markkinointia Osuuskunta Suomen Asuntomessut -organisaation Facebookissa ja verkkosivuilla. Tutkielmassa analysoidaan diskurssianalyyttisin menetelmin näiden kanavien kautta välitettyä markkinointiviestintää ja tulkitaan, minkälaista kuvaa organisaatio välittää kanavissaan itsestään ja millaisin kielellisin keinoin. Tulokseksi saatiin, että organisaation monikanavainen viestintä ja sen monet diskurssit tavoittavat hyvin erilaisia asiakasryhmiä, jotka osaavat tulkita viestinnän ja markkinoinnin sisältöjä valitsemansa kanavan intertekstuaalisen kehyksen kautta. Monikanavaisuus ja erilaisia diskursseja hyödyntävä viestintä vetoaa yleisöön. Organisaatio hyötyy kanavien moninaisuudesta ja tavoittaa niiden avulla suuren ja laaja-alaisen yleisön.

Työyhteisöviestinnän ja työhyvinvoinnin suhde organisaation kriisitilanteessa: tapaustutkimus Helsingin yliopiston yt-prosessista
(ViestiStipendi 2016)
Pro gradu, Tuija Huuhtanen, Helsingin yliopisto 2016
Helsingin yliopisto käynnisti koko henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn henkilöstön vähentämiseksi 16.9.2015. Tämä tarkoitti koko yliopistoyhteisöön vaikuttavaa suurta organisaatiomuutosprosessia. Tutkielmassa tarkastellaan työyhteisöviestinnän ja henkilöstön työhyvinvoinnin suhdetta organisaation kriisitilanteessa, työvoiman vähentämiseen kohdistuvassa yt-prosessissa. Tutkielman tarkoitus on tuoda esiin kohdeorganisaation työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia osallistumismahdollisuuksistaan organisaatiomuutokseen ja näiden suhteesta työhyvinvointiin. Viestinnällä voidaan vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin yhtenä työhyvinvointikokonaisuuden osana. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tietoperustainen työyhteisö tarvitsee ympärilleen vastuullisen dialogin paradigman mukaista viestintää työhyvinvointinsa tueksi, mutta rakenteeltaan hierarkkinen ja toimintatavoiltaan byrokraattinen yliopisto käyttää tayloristista lineaarisesti ylhäältä alas johdettua viestintää. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämän paradigmojen törmäyksen seurauksena ilmenee todennäköisesti tyytymättömyyttä sekä johdossa, että työntekijöiden puolella.

Oulun kaupungin intranet Akkuna johtamisessa ja esimiestyössä – henkilöstön, esimiesten ja johtajien kokemuksia
(ViestiStipendi 2015)
Pro gradu, Satu Tähtinen, Oulun yliopisto 2016
Tutkielmassa selvitettiin käyttäjäkyselyn avulla työntekijöiden, esimiesten ja johtajien kokemuksia kaupungin intranetistä. Aihe syntyi käytännön tarpeesta kehittää intraa etenkin johtamisen ja esimiestyön näkökulmasta. Gradu valmistui kasvatuspsykologian oppiaineeseen, ja analyysissä käytettiin psykologiantutkimuksen menetelmiä. Tuloksista kävi ilmi, että Oulun kaupungin henkilöstön johtamiskulttuuri perustuu pääosin kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikutukseen, eikä Akkuna-intranet ole vielä vakiintunut johtamisen välineeksi. Työntekijät toivovat johtamiskulttuurin kehittyvän avoimemmaksi, vuorovaikutteisemmaksi ja positiivisemmaksi, mihin myös tulevaisuuden intranetin on vastattava. Digitaalinen työympäristö ja täysimittainen sosiaalinen intranet tuo uudenlaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, vapaamuotoiseen verkostoitumiseen ja läsnäoloon myös silloin, kun kohtaaminen kasvotusten ei ole mahdollista.

Kun brändistä tulee media : miksi brändijournalismia kulutetaan ja kuinka sen sisällöt koetaan?
(ViestiStipendi 2015)
Pro gradu, Annamari Säteri, Jyväskylän yliopisto 2015
Organisaatioissa panostetaan yhä enemmän omaan sisällöntuotantoon. Brändit ovat muuttuneet mediasisältöjen tuottajiksi ja julkaisijoiksi, ja perinteisen mainonnan rinnalle on noussut brändijournalismin kaltaisia ilmiöitä. Tutkielman tavoitteena oli luoda ymmärrystä brändijournalismista kuluttajan näkökulmasta. Tutkielmassa selvittiin, mihin tarpeisiin sisältöjä kulutetaan, miten sisällöt koetaan, mitkä tekijät kokemiseen vaikuttavat ja millaisia sisältöjä kuluttajat arvostavat. Tutkimuskohteena oli RAY:n Raymond-media ja sen lukijat. Tutkimustuloksissa brändijournalismille nousi kuusi laajaa käyttösyykategoriaa: rentoutuminen, viihtyminen, ajankulutus, tiedonhankinta ja ympäristön tarkkailu, identiteetin vahvistaminen sekä sisältöjen ainutlaatuisuuteen liittyvät syyt.

Työpaikkakiusaamista kokeneiden kiinnittyminen uuteen työyhteisöön vuorovaikutussuhteiden kautta
(ViestiStipendi 2015)
Pro gradu, Riikka Liikanen & Sari Sirviö, Jyväskylän yliopisto 2015
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten aiempi työpaikkakiusaaminen vaikuttaa uuteen työyhteisöön kiinnittymiseen. Graduun haastateltiin työpaikkakiusattuja, jotka olivat vaihtaneet työpaikkaansa kiusaamiskokemuksiensa jälkeen. Teemahaastatteluilla selvitettiin kiusatun toipumisprosessia ja sitä, miten työyhteisön vuorovaikutussuhteet ja työyhteisöön kiinnittyminen auttavat toipumisessa. Tulokset tarjoavat uutta tietoa työpaikan vuorovaikutussuhteiden merkityksestä sekä keinoja kiusaamistilanteiden käsittelyyn työyhteisöissä.

#vaalit2015 – Live-tviittaaminen vaalikeskustelun aikana
(ViestiStipendi 2014)
Pro gradu, Annina Eloranta, Tampereen yliopisto 2015
Annina Eloranta tutki pro gradu -työssään tv:n vaalikeskustelujen aikaista live-tviittaamista. Tviittaaminen tekee tv-ohjelman katsomisesta sosiaalista katsomista, jossa katsojien välille syntyy reaaliaikainen vuorovaikutus. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia vaalikeskustelun aikaiset live-tviitit olivat tyyliltään, mistä asioista niissä keskusteltiin, millaisia vaikutelmia puheenjohtajista rakentui live-tviittien perusteella ja mikä live-tviiteissä synnytti vuorovaikutusta. Tutkielman aineistona oli kevään 2015 eduskuntavaalien alla käyty Twitter-keskustelu.

Hyvässä hoidossa vai huonossa valossa? Sairaalan maine paikallisessa mediajulkisuudessa
(ViestiStipendi 2015)
Pro gradu, Anna-Riikka Oravakangas, Vaasan yliopisto 2015
Pro gradu -tutkielman tavoite oli selvittää, millainen maine Vaasan keskussairaalalla on paikallisessa mediajulkisuudessa. Aineisto koostui paikallislehtien uutisista ja mielipidekirjoituksista, joiden teemoja, ulottuvuuksia ja sävyjä tutkimuksessa arvioitiin. Aihe on ajankohtainen, sillä vuonna 2014 muuttunut terveydenhuoltolaki mahdollistaa, että asiakas voi valita hoitopaikkansa itse. Hoitopaikan maine voi olla tässä valinnassa ratkaiseva tekijä. Tutkimuksessa muodostettiin suomalaisten sairaaloiden mainemalli, joka antaa uudenlaista tietoa mainetutkimuksesta sairaaloiden näkökulmasta.

Kriisiuutisoinnin retoriset valinnat. Tarkastelussa neljän suomalaisen organisaatiokriisin verkkouutiset.
(ViestiStipendi 2014)
Pro gradu, Henna Ristikangas, Vaasan yliopisto 2015
Pro gradu -työn tavoitteena oli selvittää, millaisten retoristen keinojen kautta media rakentaa kuvaa erilaisista organisaatiokriiseistä. Tarkastelun kohteena on Nokian, Marimekon, Poutun sekä lestadiolaisliikkeen ympärille syntyneiden kriisien uutisointi. Analyysi painottuu klassisen retoriikan kolmijakoon, eetokseen eli puhujan uskottavuuteen, paatokseen eli tunteisiin vetoamiseen sekä logokseen eli asiasisällön vakuuttavuuteen. Tutkielmassa vertailllaan erilaisten viestimien suosimia retorisia keinoja ja tehdään huomioita siitä, kenen ääni uutisoinnissa nousee esiin.

”Voisko ensin ottaa helpomman kysymyksen?” Eettisen organisaatiokulttuurin diskurssit suomalaisissa asiantuntijaorganisaatioissa
(ViestiStipendi 2014)
Pro gradu, Maria Kuula, Jyväskylän yliopisto 2015
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla eettistä organisaatiokulttuuria ja lisätä ymmärrystä siitä, kuinka eettistä johtamista voidaan parantaa. Aineistona oli kolmesta suomalaisorganisaatiosta kerätyt 39 haastattelua, joita analysoitiin diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksessa nousi esiin, että eettinen organisaatiokulttuuri on vaikeasti ymmärrettävä käsite, ja johdon ja organisaation käsitykset aiheesta eroavat. Tutkimus esittää, että diskurssien tunnistaminen on tärkeää eettisen johtamisen kannalta. Monensuuntaisen viestinnän lisääminen ja yhteisen ymmärrettävän kielen etsiminen ovat työkaluja, joiden avulla ristiriitoja voidaan loiventaa.

Viestinnän osaajasta strategiseksi vuorovaikuttajaksi – viestinnän johtajuus 2010-luvulta eteenpäin
Väitös, Hanna Salminen, Helsingin yliopisto 2014
Tutkimuksen aiheena oli selvittää, miten yksityisellä sektorilla työskentelevän viestintäjohtajan asiantuntijuus rakentuu ja mitä osatekijöitä asiantuntijuuteen tarvitaan 2010-luvulta eteenpäin. Tutkimuksen taustalla vaikuttivat premissit organisaatioiden toimimisesta erilaisilla, enemmän tai vähemmän medioiduilla, julkisuuden kentillä sekä ajatus uudesta työyhteisöviestinnästä, jossa jokaiselle työyhteisön jäsenelle kuuluu viestintävastuuta.

Sosiaalisen intranetin käyttö organisaation vuorovaikutusympäristönä: asiantuntijatyötä tekevien näkökulmasta
(ViestiStipendi 2014)
Pro gradu, Inka Kolehmainen, Jyväskylän yliopisto 2014
Tavoitteena oli ymmärtää sosiaalisen intranetin käyttöä organisaation vuorovaikutusympäristönä asiantuntijatyötä tekevien näkökulmasta. Tavoitetta lähestyttiin tutkimalla asiantuntijatyötä tekevien käsityksiä ja kokemuksia sosiaalisen intranetin käytöstä ja käyttöönotosta. Lisäksi pohdittiin sen viestintä- ja vuorovaikutustehtävää sekä näkemyksiä ja odotuksia sosiaalisen intranetin tulevaisuudesta. Tutkimus antaa arvokasta tietoa kaikille sosiaalisen intranetin kehitystehtävissä toimiville viestinnän ammattilaisille.

Stakeholder anger – Negative engagement towards organizations online: a literature review
(ViestiStipendi 2013)
Pro gradu, Matias Lievonen, Jyväskylän yliopisto 2014
Sidosryhmien vihaa ja sitoutumista organisaatiota kohtaan on tutkittu melko vähän erityisesti online-ympäristöissä tapahtuvan viestinnän näkökulmasta. Lisäksi niin kutsutulle negatiiviselle sitoutumiselle ei ole aiemmin annettu tarkkaa määritelmää. On myös mahdollista, että kaikissa organisaatioissa ei ole totuttu käsittelemään vihaisia sidosryhmiä. Tarkoituksena oli havainnollistaa negatiivista sitoutumista ja samalla osoittaa, mistä syistä johtuen sidosryhmät kääntyvät organisaatiota vastaan muuttuen samalla hateholdereiksi.

Brändi Suomen valtion omistamien monopoliyritysten verkkosivuilla
(ViestiStipendi 2013)
Pro gradu, Viri Heilimo, Vaasan yliopisto 2014
Tutkimus selvitti brändi-identiteetin ja brändiviestinnän välistä suhdetta. Tavoitteena oli selvittää kuinka monopoliasemassa olevan yrityksen brändi-identiteetti näkyy yrityksen verkkosivuilla. Aineisto koostui valtionyhtiöiden (VR-Yhtymä, Veikkaus, Alko ja Itella Posti) verkkosivuista ja tarkastelun kohteena olivat mm. toimintaympäristö, asiakkaat ja kilpailijat sekä brändi-identiteetin ominaisuudet: toiminnalliset ominaisuudet, organisaatiota koskevat ominaisuudet ja brändin symbolit, brändin sosiaaliset ja psykologiset ominaisuudet sekä yrityksen arvot ja brändin eettiset ominaisuudet. Vastausta etsittiin kysymyksiin millainen on valtion monopoliyrityksen brändi-identiteetti ja millä keinoin brändistä viestitään verkkosivuilla. Saatua tietoa millainen on brändi-identiteetti, verrattiin siihen, millaisena brändi esitetään verkkosivuilla.

Kohti ihmisten välistä ymmärrystä. Sovittelijan ohjaava vuorovaikutus työyhteisösovittelussa
(ViestiStipendi 2013)
Pro gradu, Matti Hietala, Tampereen yliopisto 2014
Työyhteisösovittelu on melko nuori, mutta kasvava menetelmä työyhteisössä syntyneiden ihmisten välisten konfliktien käsittelyyn. Työyhteisösovittelua on tutkittu hyvin vähän etenkin viestinnän näkökulmasta. Sovittelijalla on merkittävä rooli sovitteluprosessin ja siihen osallistuvien ihmisten ohjaajana. Sovittelijan ohjaavaa vuorovaikutusta on tutkittu melko paljon, mutta ei työyhteisösovittelukontekstissa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten sovittelija ohjaa vuorovaikutuksellaan konfliktin osapuolia kohti keskinäistä ymmärrystä työyhteisösovittelussa.

Nuorten naisten käyttökokemukset Pinterestistä ja niiden hyödyntäminen yrityksen markkinointiviestinnässä
(ViestiStipendi 2012)
Opinnäytetyö, Riikka Holttinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2014
Sosiaalinen media on nykyään olennainen osa monen yrityksen markkinointiviestintää. Myös vuonna 2010 perustettu sosiaalinen kuvapalvelu Pinterest on jo monissa muissa maissa tärkeässä roolissa yritysten markkinointiviestinnässä, mutta Suomessa vielä melko tuntematon. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nuorten, 20–30-vuotiaiden suomalaisnaisten käyttökokemuksia Pinterestistä ja pohtia, miten niitä voisi hyödyntää yritysten markkinointiviestinnässä. Tutkimus toteutettiin loka-marraskuusssa 2013 avoimella kyselylomakkeella sekä havainnointitutkimuksella.

Content-oriented consumer engagement online: cognitive and affective brand effects of SME’s thematic content strategy
(ViestiStipendi 2013)
Pro gradu, Taiminen Kimmo, Jyväskylän yliopisto 2013
Tutkielma on yhteisöviestinnän ja markkinoinnin kaksoisgradu, jonka yhdistävänä tekijänä on sisällöntuotanto sosiaalisessa mediassa. Sisältömarkkinointi on maailmalla kasvussa ja sosiaalinen media mahdollistaa yritykselle uuden tavan luoda suhteita kuluttajiin heitä kiinnostavien sisältöjen muodossa. Gradussa selvitetään voiko yrityksen toimintaan liittyvillä teemoilla saada kuluttajia sitoutumaan yrityksen sosiaalisen median kanaviin ja voiko yritys saada sitä kautta brändiin liittyvää hyötyä.

Viestinnän ammattilaisten käsityksiä muutosviestinnästä yt-neuvotteluprosessin aikana
(ViestiStipendi 2011)
Pro gradu, Rytilahti Riikka, Jyväskylän yliopisto 2013
Tutkielmassa selvitettiin millaisia käsityksiä viestinnän ammattilaisilla on muutosviestinnästä yt-neuvotteluprosessin aikana. Tutkittavia ryhmiä oli kaksi: viestintäkonsultit ja viestintäjohtajat ja -päälliköt. Teoreettinen viitekehys rakentuu muutosta, muutosviestintää, muutosjohtamista, sisäistä viestintää ja konsultointia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistruksturoituja teemahaastatteluja.

Kirjallisuuskatsaus johtajien vuorovaikutusosaamisesta
(ViestiStipendi 2011)
Pro gradu, Emilia Nykänen, Jyväskylän yliopisto 2012
Tarkoituksena oli selvittää millaista tutkimusta johtajien interpersonaalisesta vuorovaikutusosaamisesta on tehty 2006 – 2011. Tavoitteena oli tehdä yhteenvetoa ja arviointia sekä kriittisesti pohtia käytettyjä metodeja. Tutkielma tuo näkökulmia johtamisviestinnän kehittämiseen. Tulokset osoittavat, että johtajan vuorovaikutusosaamisessa korostuu vuorovaikutuksen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Tulokset kertovat johtajan vuorovaikutusosaamisen olevan yhteydessä johdettavien viestintä- ja työtyytyväisyyteen. Lisäksi johtajien vuorovaikutusosaaminen lisää johdettavien työhön ja organisaatioon sitoutumista.

Epäsuoran vallan saavuttamisen strategiat osana yhteisöviestinnän mallintamisen muutosta – The formation of dominant voice in issue arenas
(ViestiStipendi 2011)
Pro gradu, Salonen Ville, Jyväskylän yliopisto 2011
The aim of the study was to map out required changes to current stakeholder thinking in public relations (PR) research and practice for a better suited model for PR professionals. The concept of issue arenas (Luoma-aho & Vos 2009) was adopted for the future direction of stakeholder thinking.

Käydään juttukauppaa – Freelancerin ja ostajan kohtaamisia journalismin kauppapaikalla
Väitös, Irene Pakkanen, Jyväskylän yliopisto 2012
Pakkanen on määritellyt freelancereiden kauppapaikalle kaksi aktiivista toimijaa: ostajat eli lehtitalojen edustajat ja myyjät eli vapaat kirjoittajat. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu mm. kuvaajat ja graafikot sekä kokonaan sähköinen media. Hänen mukaansa juttukaupan kulminaatiopisteiksi kiinnittyvät juttujen briiffaus, editointi ja hinnoittelu osana freelancerin normaalia journalistista työprosessia.

Sosiaalinen media suomalaisessa työelämässä
Kyselytutkimus, Prewise ja Frank Communications, Kesäkuu 2011

Sisäinen viestintä edistää työhyvinvointia
Tutkija, KTM, VTM Maarit Pedak
Aalto yliopisto 2011
Työsuojelurahaston julkaisemaan tutkimukseen Sisäinen viestintä edistää työhyvinvointia. Työyhteisön sisäinen viestintä voi toimivuudellaan parantaa työhyvinvointia ja toimimattomuudellaan heikentää sitä.