Asiantuntevat asiamies- ja lakimiespalvelut ovat Viestin jäsenten käytössä maksutta kaikissa työ- ja virkasuhteisiin sekä työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Alla on esimerkkejä tyypillisistä kysymyksistä.

Mitä asioita työsopimuksen pitäisi sisältää?

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Sopimuksessa määritellään työsuhteen ehdot ja palkkaus. Jos työnantajayrityksessä sovelletaan työehtosopimusta, työsopimuksen tulee perustua siihen. Työsopimuksen ehtojen tulee olla työsopimus-, työaika- ja vuosilomalain mukaisia.

Työsopimuksen tulee sisältää tietyt perusasiat. Voit tarkistuttaa työsopimuksesi asia- tai lakimiehillämme ennen sen allekirjoitusta ottamalla yhteyttä työsuhdeneuvontaan ja toimialasi asiantuntijaan. Järjestämme myös maksuttomia jäsenkoulutuksia ja infotilaisuuksia työsopimuksen laatimiseen liittyvissä asioissa. Koulutuksissa opit tarkastelemaan oman työsopimuksesi tärkeitä kohtia ja kuulet, mitä työsopimuksen tulisi ja ei tulisi sisältää.

Miten vuosiloma kertyy?

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan ellei sitä paremmista lomanmääräytymisehdoista ole erikseen sovittu. Palkansaaja ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työnantajaa velvoittavassa työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä muun muassa lomarahasta ja lomaltapaluurahasta, mikä tarkoittaa vuosilomapalkan lisäksi maksettavaa rahallista korvausta.

Lomanmääräytymisvuosi on lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4.–31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus 2 arkipäivän lomaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Kuukausipalkkaisella palkansaajalla on oikeus saada palkkaa myös ansaitun vuosiloman ajalta. Osan kuukautta kestävän loman osalta lomapalkka lasketaan eri lailla.

Mitä työehtosopimusta työnantaja soveltaa?

Työehtosopimus (TES) tai julkisella sektorilla työ- ja virkaehtosopimus (VES) on työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen sopimus työnteon ehdoista. Siinä määritellään mm. työajat, lomat, lomarahat, sairausajan palkat ja palkalliset vapaat.

Työehtosopimuksella sovitaan työehdoista lakia paremmin. Lain mukaan esimerkiksi sairausloma-ajan palkkaa työnantajan on maksettava vain 1+9 päivän ajalta, kun taas työehtosopimuksissa sovitaan yleensä huomattavasti pidemmistä sairausajan palkanmaksuista. Suomen laissa ei ole määritelty esimerkiksi minimipalkkoja, vaan ne määritellään työehtosopimuksessa.

Julkisella sektorilla sopimukset kattavat kaikki työnantajat. Myös yksityisellä sektorilla sopimus voi olla yleissitova, jolloin sitä noudatetaan kaikissa toimialan työpaikoissa. Kaikilla toimialoilla ei kuitenkaan ole yleissitovaa työehtosopimusta, eikä joissakin organisaatioissa siten sovelleta mitään työehtosopimusta. Tieto käytössä olevasta työehtosopimuksesta löytyy yleensä työsopimuksesta.

Vakituinen vai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde?

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on vakituinen ja voi työnantajan aloitteesta päättyä irtisanomisen tai purkamisen kautta. Ilman laissa hyväksyttyä syytä työsopimusta ei saa irtisanoa.

Työsopimusta ei ilman perusteltua syytä saa tehdä määräaikaisena. Perusteetonta määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.

Jäisinkö perhevapaalle?

Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi työstä aika, jolta hän voi saada sairausvakuutuslaissa määriteltyä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Näistä vapaista käytetään nimitystä perhevapaa. Työntekijällä on subjektiivinen oikeus perhevapaisiin, jos määriteltyjä ilmoitusaikoja on noudatettu. Osittaisen hoitovapaan osalta työnantaja voi joissakin tapauksissa kieltäytyä antamasta vapaata.

Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu palkan maksamisesta muun muassa äitiysvapaan ja lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhyiden poissaolojen ajalta.

Minustako työsuojeluvaltuutettu?

Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö, joka edustaa työntekijöitä työpaikan työsuojeluyhteistoiminnassa sekä työsuojeluviranomaisten suuntaan. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on:

  • perehtyä työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja -ohjeisiin
  • oma-aloitteisesti perehtyä ja saada myös muut työntekijät kiinnittämään huomiota työympäristön ja työyhteisön turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin
  • ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista turvallisuutta ja terveyttä koskevissa asioissa työnjohdolle, työsuojelupäällikölle ja työsuojeluviranomaisille
  • pitää yhteyttä työpaikan työsuojelutoimikuntaan, työsuojelupäällikköön ja muihin työsuojelutehtävissä toimiviin henkilöihin sekä työsuojeluviranomaisiin
  • edustaa työpaikan työntekijöitä, kun työsuojeluasioita käsitellään yhteistoiminnassa työnantajan kanssa

Miten minun tulisi toimia siirtyessäni eläkkeelle?

Eläkkeelle voi pääsääntöisesti jäädä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Jos työntekijä haluaa jäädä eläkkeelle ennen 68 vuoden ikää, hänen on irtisanottava työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattaen. Kun työntekijä saavuttaa 68 vuoden iän, hänen työsuhteensa päättyy automaattisesti ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta.

Työeläke muodostuu kaikista työuran aikaisista ansioista palkkatyössä ja yrittäjänä. Eläkkeen määrään vaikuttavat ansioiden lisäksi ikään sidottu karttumisprosentti ja vuodesta 2010 alkaen myös elinaikakerroin.