Apuraha opiskelijalle hyödyttää viestintää

placeholder-kuva
Neljä syytä, miksi todennäköisesti saat unelmiesi työn
24.3.2016
placeholder-kuva
Viestintä on lakipykälääkin vahvempi
18.4.2016

Apuraha opiskelijalle hyödyttää viestintää

placeholder-kuva
viesti_tyoehtospimus

Laura Ticklén

ViestiStipendejä on jaettu jo 10 000 euron edestä! Olen saanut olla mukana valitsemassa palkittavia opinnäytteitä nyt kolme kertaa. Mitä raati toivoo hakemuksilta ja miten apurahat ovat jakautuneet oppilaitoksittain?

Eräs parhaista jutuista, joissa olen Viestin aktiivina päässyt olemaan mukana, on puolivuosittainen stipendien saajien valinta. Tutkimusaiheistaan innostuneiden opiskelijoiden hakemuksia on mukavaa lukea, ja keskustelu muiden raatilaisten kanssa viestinnän ajankohtaisista teemoista on antoisaa. Stipendejä jaetaan nyt kuudetta vuotta, kahdesti vuodessa kahdelle opinnäytteelle, yhteensä tähän mennessä siis jo 20 kertaa.

Viimeisimmässä haussa hakemuksia saapui ennätysmäärä, 29 kappaletta, mikä on aivan mahtavaa! Odotan jo malttamattomana, että palkittaviksi valitsemamme opinnäytteet valmistuvat, jotta pääsemme kaikki tutustumaan niiden kiinnostavaan antiin esimerkiksi tässä blogissa tai Viestin tapahtumissa.

Hyödyllinen tutkimus, huolellinen selostus

Stipendien saajat valitsevaan raatiin kuuluu viitisen henkeä, mukana on tyypillisesti Viestin hallituksen opiskelijaedustajat. Hakuajan päätyttyä Viestin toimistolla tarkistetaan hakemusten kelpoisuus sekä häivytetään niistä nimet ja muut henkilöivät tiedot. Sen jälkeen hakemukset toimitetaan sähköisinä raatilaisille, jotka lukevat ne ajatuksella läpi kukin omaan tahtiinsa.

Sovittuna ajankohtana raati kokoontuu keskustelemaan, mikä hakemus kenenkin mielestä parhaiten täyttää saajille asetetut kriteerit ja ansaitsisi apurahan. Mielipiteet luonnollisesti jakautuvat usean hyvän ehdokkaan kesken, mutta lopulta valinta on yleensä ollut melko yksimielinen. Parhaat erottuvat hyvien joukosta ‒ sellaiset aiheet, jotka vastaavat Viestin jäsenten ammatilliseen tiedontarpeeseen, ja sellaiset hakemukset, joissa tutkimus on selkeästi esitelty.

Valintakriteerejä ovat muun muassa tutkimustulosten sovellettavuus ja ajankohtaisuus. Opiskelijana on ehkä vaikeaa hahmottaa, minkä tutkiminen olisi kiinnostavaa viestijän ammateissa toimivien kannalta. Ohjaajia kannattaa kuunnella, sillä heillä on hyvä käsitys siitä, mitä on jo tutkittu ja mihin kannattaisi katse suunnata. Käytännön työelämän näkökulmaa varten voi pyytää vinkkejä esimerkiksi tutuilta alumneilta tai oman kesätyöpaikan viestinnästä, vaikka opinnäyte ei suoranaisesti toimeksianto olisikaan.

Kiinnostava tutkimusaihe erottuu joukosta, vaikka hakemus olisikin muodollisesti tavallinen. Olennaista on, että perusteet valituksi tulemiselle välittyvät kirjoittajalta lukijoille. Te opiskelijat olette tulevia ammattiviestijöitä: näyttäkää kyntenne laatimalla vakuuttava hakemus, joka ei jätä tilaa kysymyksille mutta ei myöskään jaarittele turhanpäiväisiä.

Tässä vielä käytännön seikkoja, jotka helpottavat raadin työtä ja antavat siten miellyttävän ensikosketuksen hakemukseen:

  • Sopiva pituus on kaksi sivua tavanomaisin asetteluin. Hakemuksia saapuu vuosi vuodelta enemmän, ja käsittelyaika hakemusta kohden vähenee. Kaksisivuiseen hakemukseen mahtuu riittävästi tietoa ja siihen ehtii perehtyä.
  • Merkitse opinnäytteesi aihe otsikoksi. Näin on helpointa erottaa hakemukset toisistaan ja löytää keskustelun aikana pinosta tietty tutkimusaihe. Väliotsikoiksi sopivat esimerkiksi hakuilmoituksessa esitetyt sisältövaatimukset kuten metodologia, aikataulu ja niin edelleen.
  • Ethän kirjoita leipätekstiin paljastavia viittauksia esimerkiksi opinahjoosi. Käsittelemme hakemukset anonyymeina emmekä halua vaikkapa omien koulutustaustojemme vaikuttavan objektiivisiin valintoihimme. Kun nimesi, ohjaajasi, koulutusohjelmasi ja koulusi on mainittu alussa ennen tekstiä tai sen päätteeksi, ne on helppo poistaa ennen raatilaisille välittämistä.
Puolet hakijoista ja palkituista Jyväskylän yliopistosta

Hakemusten määrän kuusinkertaistuminen viiden vuoden aikana kertoo uskoakseni siitä, että mahdollisuus stipendin saamiseen tunnetaan yhä paremmin ja nähdään varteenotettavana vaihtoehtona. On aina hienoa, kun hakemuksia saapuu laajalti eri oppiaineiden ja korkeakoulujen opiskelijoilta.

Alla on nähtävissä palkittujen suhde hakemusten määrään ensimmäisten viiden vuoden osalta (mukana eivät siis ole viimeisimmän hakukierroksen luvut). Mielenkiintoista olisi tehdä myös oppiainekohtainen vertailu, mutta siihen ei valitettavasti ole lukuja käytettävissä.

  • Aalto-yliopisto 0 / 1
  • Haaga-Helia 1 / 4
  • Helsingin yliopisto 0 / 9
  • Humak 0 / 1
  • Jyväskylän yliopisto 11 / 54
  • Metropolia 0 / 1
  • Oulun yliopisto 1 / 1
  • Tampereen ammattikorkeakoulu 0 / 1
  • Tampereen yliopisto 2 / 20
  • Turun yliopisto 1 / 8
  • Vaasan yliopisto 4 / 13
Tueksi ja kannustukseksi

Apuraha ei ole suuren suuri, 500 euroa, mutta opiskelijan budjetissa se lienee miellyttävä lisä. Sain aikoinani apurahan omaakin pro graduani varten, ennen kuin Viesti edes oli lanseerannut omaa stipendiään. Kokemuksesta voinkin sanoa, että apurahan saamisessa iloa on paitsi tietysti aina tarpeellisesta rahasta myös kannustavuudesta: jos välillä tuntuu vaikealta edetä, voi muistaa, että oman työn merkityksellisyyteen ja onnistumiseen uskoo joku muukin.

Jos siis teet viestintää koskevaa opinnäytetyötä, hae ihmeessä ViestiStipendiä! Seuraavan kerran apurahoja jaetaan jälleen syksyllä, hakemukset tulee jättää lokakuun puoliväliin mennessä. Tutustu verkkosivuillamme hakuohjeisiin ja aiemmin palkittuihin aiheisiin.

Laura Ticklén, Viesti ry:n hallituksen varajäsen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *