ECM19: Viestijöistä 13 prosenttia hyödyntää tekoälyä työssään Euroopassa

[slideshare id=146726836&doc=ecm2019-results-chartversion-190520102153]

ECM19: Viestijöistä 13 prosenttia hyödyntää tekoälyä työssään Euroopassa

Vuosittain tehtävä Eurooppalainen viestintäalan tutkimus European Communication Monitor 2019 keskittyi tänä vuonna erityisesti luottamukseen, tekoälyyn ja viestinnän strategisiin tehtäviin viestintäammattilaisen työssä.

The European Communication Monitor 2019 eli ECM19 -tutkimukseen vastasi 2 689 viestinnän tekjijää 46 maasta. Yksityiskohtainen data on koottu 22 maasta eri työnantajasektoreilta aina julkiselta sektorilta yksityiseen sektoriin, järjestöihin ja viestintätoimistoihin. Tutkimus on tehty vuodesta 2007 alkaen.

Tekoäly tuo uusia osaamistarpeita

Tekoälyn uskotaan tuovan uusia osaamiseen liittyviä haasteita ja jopa epäselvyyksiä viestijän tehtävänkuviin (80,2 %). Vähemmän pelätään työpaikkojen katoamista (40,8 %) ja palkkojen laskemista (44,6 %) tai viestijän identiteetin murenemista (40,2 %). Eniten huolta teknologian tuomasta murroksesta esiintyy työntekijöiden piirissä, viestintää johtavat ovat murroksesta vähiten huolissaan. Nuoret 20–29 vuotiaat huolehtivat ammatin tulevaisuudesta selvästi enemmän kuin sitä vanhemmat.

Suomessa selvästi eniten huolestuttaa uudet osaamiseen liittyvät haasteet, kun taas esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa myös palkkojen kehitys mietityttää enemmän.

Viestijöistä vasta pieni osa (13,3 %) käyttää työssään tekoälyä, vaikka 77 prosenttia vastaajista kokee tekoälyn muuttavan merkittävästi viestinnän työtä vielä lähivuosina.

Nämä ovat viestinnän strategisesti keskeisimmät tehtävät

Selvityksessä kysyttiin tänäkin vuonna näkemyksiä viestinnän strategisesti tärkeimpiin tehtäviin.

• Viestinnän strategisesti tärkeimmäksi tehtäväksi nähdään edelleen luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen. Tosin painoarvo (2019: 37,9 %) oli hivenen laskenut vuoden 2018 (39,5 %) tuloksesta.
• Vastauksissa kakkossijalle nousi informaatiotulvan määrän ja nopeuden hallitseminen, kun sama vastaus oli edellisenä vuotena ollut vasta sijalla viisi.
• Kolmanneksi tärkeimmäksi viestinnän strategiseksi tehtäväksi nähtiin sisällöntuotannon uusien muotojen ja jakelukanavien kehittäminen.
• Neljänneksi tärkeimmäksi tehtäväksi koettiin eri kohderyhmien tavoittaminen eri kanavissa rajoitetuista resursseista huolimatta.
• Viidenneksi tärkeimpänä tehtävänä pidettiin digitaalisuuden ja sosiaalisten verkkoalustojen hallintaa.
  

Erityisesti suomalaisille (47,9 %), ruotsalaisille (43,3 %) ja hollantilaisille (43,4 %) viestijöille luottamuksen rakentaminen sidosryhmiin on selvästi tärkein tehtävä, kun esimerkiksi britit (34,5 %) ja saksalaiset (34,5 %) pitävät myös monia muita tehtäviä yhtä tärkeinä.

Viestijät luottavat toisiinsa – kaikki eivät luota viestijöihin 

Viestijät itse luottavat omiin kollegoihinsa eli viestijöihin omassa organisaatiossa tai yhteistyökumppaneina luotetaan. Vastaajat kuitenkin kokevat, että johtajat (67 % luottaa), vaikuttajat ja bloggarit (47,5 %), toimittajat (39,1 %) ja tavalliset ihmiset (27,6 %) luottavat viestijöihin vähemmän.

Viestintää johtavat kokevat rivityöntekijää vahvemmin, että heihin luotetaan. Naiset kokevat, että ulkopuoliset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät luottavat heihin vahvimmin. Miehet puolestaan kokevat saavansa luottamusta erityisesti oman organisaationsa johdolta.

Jaetut sisällöt jyräävät ostetun näkyvyyden

Jaetun median merkitys kasvaa samalla kun ostetun näkyvyyden merkitys laskee.

Viestijöistä 77 prosenttia näkee jaetun median merkityksen kasvaneen kolmen viime vuoden aikana samalla kun maksettua näkyvyyttä käyttää vain joka toinen viestintäyksikkö tai -toimisto (53 %).

Lue lisää tutkimuksesta:

European Communication Monitor 2019

European Communication Monitor 2018