Gate Twitter & Trump: Yrityksillä yhä vahvempi ääni yhteiskunnassa ja se vaatii osaavaa viestintää
Kun Twitter sulki lopullisesti Yhdysvaltain lähtevän presidentin Donald Trumpin henkilökohtaisen Twitter-tilin ja Facebook seurasi perässä, Suomessakin kohahdettiin. Oma mediamme on saanut ehtymättömän virran uutisaiheita Trumpin twiittailusta, joka tuli päätökseen, kun Twitter sai tarpeekseen Trumpin vaikeudesta hyväksyä vaalihäviö. Twitter tulkitsi, että Trump oli viestinnällään yllyttänyt kannattajiaan vastaiskuun, joka kulminoitui Capitol-kukkulalle kongressin valtaukseen.
Trumpin Twitter-tilin sulkemista tai ainakin hänen twiitteihin puuttumista on odotettu jo jonkin aikaa. Miksi siis vasta nyt, moni kysyy.
Yhdysvaltain presidentillä on huomattava valta yksittäisten yritysten toimintaan. Tämä on nähty esimerkiksi siinä, miten Trump on kohdellut Huaweita. Varmasti Twitter havaitsi, että Capitolin tapahtumat olivat kulminaatiopiste, joka pakotti reagoimaan. Toki olihan Twitter jo aiemminkin merkinnyt Trumpin twiittejä epäluotettaviksi ja poistanut niitä, joten täysin puskista reaktio ei tullut.
Toisaalta, mikä olisikaan poliittisesti parempi ajankohta kuin juuri nyt? Trumpista ei ole enää uhkaa uhmata Twitteriä ja aiheuttaa sille vaikeuksia, kun Trumpin valtakautta on jäljellä enää vain joitakin päiviä. Vahvalla reaktiolla pedataan nyt hyvät välit uuden, demokraattipresidentin Joe Bidenin aikakaudelle.
Voiko some olla liian iso?
Media on osoittanut syyttävää sormea Twitterin ja yleisesti somejättien rahanahdeudelle ja pitävät sitä ainakin osittain syynä sille, ettei Twitter ole halunnut myöntää, mitä sen alustalla tapahtuu tai ainakaan ottaa siitä vastuuta. Trumpin tilin sulkemisen jälkeen Twitterin osake itseasiassa putosi kuusi prosenttia.
On osin ymmärrettävääkin, että somejätin on mahdotonta ottaa vastuuta kaikesta, mitä ihmiset sen alustalla kirjoittavat. Riski joutua jatkuvien oikeustoimien kohteeksi on suuri, jos se ottaa jokaisen postauksen harteilleen. Twitter on kuitenkin pyrkinyt siivoamaan alustaansa, kehittänyt pelisääntöjään ja mahdollistaa myös sen, että häiriköinnistä voi ilmoittaa.
Somejättejä on syytetty myös määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Erilaisia monopolitutkintoja on käynnissä niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissakin ja EU:ssa on vireillä kaksi lakialoitetta, joilla someyhtiöiden vastuuta halutaan lisätä.
Kriitikoiden mukaan Googlella, Facebookilla, Amazonilla ja kumppaneilla on ylivoimainen asema verkon portinvartijoina. Nyt tuo valta tuli näkyväksi.
Twitter ei olekaan universaali sananvapauden kanava
On kuulunut myös soraääniä siitä, miksi Trumpin suu on tukittu erityisesti Twitterissä. Eikö hänellä ole sananvapaus sanoa mitä haluaa? Twitter ei kuitenkaan ole universaali sananvapauden kanava, vaikka ehkä sen ideaali alun perin olikin jotakin sellaista. Että kaikki saavat äänensä kuuluviin, ei pelkästään valtaa pitävät.
Twitter on yksityinen yritys, jolla on omat pelisääntönsä. Jos pelisääntöjä rikkoo, siitä seuraa sanktioita. Sanomalehteen tai muuhunkaan mediaan ei automaattisesti sananvapauden nimissä saa omaa mielipidettään, jos se on esimerkiksi loukkaava tai jopa rikollinen. Miksi Twitter ei saisi näin tehdä?
Yhtiön päätöksen jälkeen osa loukkaantuneista twiittaajista julisti lähtevänsä Parleriin, mutta lopulta sekin suljettiin.
Somejättien yritys kitkeä vihapuhetta on johtanut välillä siihen, että somesta on kadonnut viattomiakin tilejä. Ilmeisesti on hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi suomalaisille niin rakas Facebook ei ole pysyvä päiväkirja elämästämme, vaan se on itsenäisen yrityksen alusta, joka on meillä maksutta käytössä sen aikaa, kun he niin haluavat.
Yrityksillä on ääni, joka kuuluu viestinnän avulla
Someyhtiöiden reagointi on kaiken kaikkiaan ollut poikkeuksellinen päänavaus jollekin täysin uudelle suuntaukselle. Yksi mielenkiintoisimmista asioista tässä on ollut se, miten suuryhtiöt ovat ottaneet poliittisesti kantaa. Ne vaikuttivat yhteiskunnan toimintaan ja ottivat demokratian sekä yhteiskuntarauhan puolustamisen omiin käsiinsä, kun Yhdysvallat valtiona oli jäänyt neuvottomaksi Trumpin kansainvälistäkin kummeksuntaa aiheuttavan toiminnan edessä.
Vasta vajaa viikko somejättien reaktion jälkeen Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti Trumpin virkasyytteen puolesta. Trumpillehan on yritetty nostaa virkasyytteitä aiemminkin, mutta ne eivät ole menneet läpi. Koettiinko tämän kertainen tempaus siis näin merkittävästi aiempaa pahemmaksi, vai saattoiko somejättien poikkeuksellisen vahvalla reaktiolla olla vaikutusta myös siihen, miten edustajainhuone asiasta äänestää?
Tämän hetken suuntaus joka tapauksessa on se, että yritykset ottavat harteilleen yhä enemmän yhteiskuntavastuuta. Yritykset eivät vaikuta vain pimeissä kamareissa lobbaamalla, vaan selkeillä ulostuloilla. Yrityksillä on oltava ääni, joka kuuluu laadukkaan viestinnän avulla. Eikä pelkästään riitä, että otetaan kantaa, vaan siitä on seurattava myös tekoja. Tässä tapauksessa suljettiin Trumpin useita sosiaalisen median tilejä.
Somessa on sekä huonot, että hyvät puolensa. Huono puoli on se, että siellä voi saada tietynlaisella retoriikalla ja toiminnalla paljon pahaa aikaan. Mutta esimerkiksi katkeruutta, aggressiivisuutta ja pahuutta levittävästä retoriikasta on nähty jo esimerkiksi Hitlerin aikana, jolloin somesta ei ollut tietoakaan.
Somessa on kuitenkin myös paljon hyvää. Erityisesti nyt on otettu askel siihen suuntaan, että vihapuheeseen todellakin puututaan, sen vaikuttavuutta vaimennetaan ja moderointi lisääntyy. Lisäksi somen ansiosta ääni ei ole pelkästään jonkin mandaatin saaneilla, vaan se on kaikilla. Se on myös demokratian puolustajilla.
Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry