Hyvä mentori ei ole etäinen tietopankki vaan sitoutunut kumppani
Yhä useammat hankkivat itselleen mentorin urakehityksensä tueksi. Taitava mentori ei anna aktorilleen valmiita vastauksia, vaan kannustaa aktoria kehittämään omaa ajatteluaan. Mentorin ei tarvitse olla superihminen. Hyvät vuorovaikutustaidot ja kärsivällisyys sekä omaa että aktorin keskeneräisyyttä kohtaan ovat hyvän mentorin ominaispiirteitä, sanoo puheviestinnän opiskelija ja valokuvaaja Veera Hongisto.
”Alkaisitsä mun mentorikseni?”
Välittömiä syitä kieltäytymiseen on vaikea löytää, sillä kysymys itsessään on kunnianosoitus. Suostumalla osoittaa olevansa kiinnostunut ja hyväntahtoinen, kieltäytymällä taas saattaa vaarantaa kysyjän kasvot ja vaikuttaa tylyltä. Vähän samanlainen tilanne kuin se, kun ystävä pyytää lapsensa kummiksi. Kieltäytyminen ei tunnu hyväksyttävältä, mutta lupaus lapsen kasvattamiseen osallistumisesta on suuri.
Tarkastelin puheviestinnän pro gradu -tutkielmassani mentorin ja aktorin välistä vuorovaikutussuhdetta ja sen yhteyttä aktorin luovuuteen työssään. Kävi ilmi, että läheisissä ja luottamuksellisissa mentorointisuhteissa aktori sai tukea omien vahvuuksiensa tunnistamiseen ja kokeilevaan työotteeseen. Heikoissa suhteissa yhteys oli päinvastainen tai vaikutusta luovuuteen ei ollut ollenkaan. Miksi toiset onnistuvat ja toiset eivät? Keskeistä on sitoutua kumppanuuden aktiiviseen vahvistamiseen alkuinnostuksen jälkeenkin.
Luottamus edellyttää tuntemista
Tutkielmani perusteella jo olemassa olevien vuorovaikutussuhteiden pohjalta syntyneet mentorointisuhteet onnistuvat todennäköisemmin kuin suhteet, joissa mentori ja aktori ovat toisilleen ennalta tuntemattomia. Olisi yksinkertaista päätellä, että hyvät henkilökemiat ovat saattaneet toisilleen sopivat henkilöt yhteen jo ennen mentorointia. Itse uskon, että kyse on ennemminkin etumatkasta.
Toisensa tuntevat mentori ja aktori ovat ehtineet rakentaa suhteensa perustukset jo ennen mentorointisuhdetta. Muut sen sijaan aloittavat yhteistyönsä täysin puhtaalta pöydältä. Aktiivinen vuorovaikutus vahvistaa luottamusta, joka rakentuu hiljalleen jaetun tiedon lisääntyessä. Kuten Leena Rantasalo toteaa, luottamusta syntyy, kun annamme itsestämme jotain toiselle.
Kärsivällisyyden lisäksi tunteminen edellyttää ennen kaikkea halua oppia tuntemaan aktori. Taitavimmat mentorit eivät anna valmiita vastauksia, vaan vahvistavat aktorin itseluottamusta tukemalla tämän omaa ajattelua. Mentoroinnin huipulla ollaan silloin, kun mentori osaa sivuuttaa omat päämääränsä ja keskittyy vahvistamaan aktorin yksilöllistä urapolkua.
Lupa olla keskeneräinen on avain luovuuteen
Mentorin rooli työpaikalla on ainutlaatuinen ja erityinen. Perinteisesti mentori on aktoria korkeammassa asemassa, mutta ei välttämättä tämän esimies. Samalla mentorointisuhteeseen liittyy erityistä luottamusta. Tutkielmani perusteella mentorin merkitys perustuukin usein siihen, että mentori on auktoriteetti, joka ei suoraan vaikuta aktorin urakehitykseen.
Väitän, että jokainen on joskus työelämässä halunnut sanoa, että nyt en ymmärrä tästä mitään. Kun työkaverit ympärillä vaikuttavat täydellisen itsevarmoilta ja osaavilta, on kynnys oman osaamattomuuden paljastamiseen korkea. Olli Viljanen käsittelee aihetta psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Yksi mentorin tärkeimmistä tehtävistä on osoittaa aktorille inhimillisyyttä. Vaikka organisaation hierarkioista pyrittäisiin luopumaan, kaivataan etenkin luovuutta vaativissa tehtävissä auktoriteetteja. Kun mentori tekee epäonnistumisen tärkeyden näkyväksi, on aktorin helpompi ottaa riskejä.
Vuorovaikutustaidot ohjaavat suhteen onnistumista
Halu kehittää suhdetta on hyvän mentorointisuhteen edellytys. Hyvä tahto ei kuitenkaan riitä, jos vuorovaikutustaidot eivät yllä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tutkielmassani kävi ilmi, että mentorilta odotetaan muun muassa suojelua, kannustamista, haastamista, motivointia, inspirointia ja tukea aktorin omien vahvuuksien tunnistamiseen.
Vilja Laaksosen mukaan muuttuvan työelämän kontekstissa vuorovaikutustaidot korostuvat entisestään. Erilaisten taitojen huomaaminen ja huomioiminen edellyttävät esimerkiksi kykyä olla läsnä ja antaa kehittymistä tukevaa palautetta. Taito antaa palautetta onkin yksi mentorin olennaisimmista vuorovaikutustaidoista, sillä perinteisesti mentorin odotetaan hallitsevan jotain, mitä kohti aktori on pyrkimässä.
Vastuuta vuorovaikutussuhteen ylläpidosta ei voi sysätä yhden ihmisen hartioille. Ohjaavana osapuolena mentorilla on kuitenkin enemmän keinoja vaikuttaa suhteeseen kuin aktorilla.
Vinkkejä mentorointia aloittavalle tai jo mentorointisuhteessa olevalle asiantuntijalle
- Määrittele mentoroinnin tavoitteet aktorin kanssa. Jos käsitykset mentoroinnin tavoitteista ja tarkoituksesta ovat erilaiset, ei suhde todennäköisesti vastaa kummankaan odotuksiin.
- Uskalla tutustua! Läheisyys ei edellytä yksityiselämän asioiden jakamista vaan voi perustua myös tehtäväkeskeisiin asioihin. (ks. Annaleena Aira: Toimiva yhteistyö – Työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot)
- Ole läsnä ja tavoitettavissa. Jos aktori pelkää häiritsevänsä mentoriaan, on syytä arvioida suhteen toimivuutta.
- Osoita tasavertaisuutta. Hyvä mentori auttaa aktoria hyväksymään keskeneräisyytensä ja vahvistaa aktorin itseluottamusta yhdessä tämän kanssa. Vaikka mentori olisi merkittävästi aktoria kokeneempi, ovat mentori ja aktori osaamisen ulkopuolella vertaisia keskenään.
- Opi luopumaan suhteesta, jos kiire tai muut seikat estävät sen rakentamista. Ajattele mentorointisuhdetta projektina: hyvistä aikeista huolimatta kaikki hankkeet eivät pääty menestykseen. Jos suhde ei ota edetäkseen, on ainoastaan järkevää puhaltaa peli poikki ja kokeilla mentorointia jonkun toisen kanssa.
Veera Hongisto
@veerahongisto
Puheviestinnän opiskelija, Tampereen yliopisto