Hyvä työelämä – vähemmän tunteja vai enemmän laatua?

Oletko sinä Viestin tuleva järjestökoordinaattori?
20.8.2019
Kolme asiaa, jotka Postin viestinnässä olisi voinut mennä paremmin
4.9.2019

Hyvä työelämä – vähemmän tunteja vai enemmän laatua?

 

Lähes säännöllisin väliajoin Suomessa nostetaan esille työviikon lyhentämistä nelipäiväiseksi tai työpäivän lyhentämistä kuusituntiseksi.

Viimeisen sadan vuoden aikana suunta on ollut se, että työaikamme on jatkuvasti lyhentynyt. Tätä jatkumoa voidaan ajatella luonnollisena kehityksenä teknologian kehityksen ja talouskasvun mukavana sivutuotteena.

Vuosityöaikamme on lyhentynyt sadassa vuodessa 2 400 tunnista 1 600 tuntiin, koko elinkaaremme aikana teemme vähemmän töitä kuin koskaan ennen. Suomessa moni pääsee nauttimaan pitkistä lomista ja terveistä eläkepäivistä.

Toisaalta mikään ei takaa, etteikö suunta voi myös muuttua. Suomessa kilpailukykysopimus lisäsi vuosityöaikaa ja eläkeuudistus venytti eläkkeelle jäämisen rajaa.

  

Joillekin minuutit merkitsevät, toisille ei

Tunneilla ja jopa minuuteilla on monessa työssä edelleenkin suuri merkitys, mutta samanaikaisesti moni työ alkaa valua perinteisten aikakäsitysten ulkopuolelle. 

Kuusi ekstraminuuttia päivässä voi tarkoittaa yhtä uutta asiakasta viikossa. Toisaalta keskustelu työajan lyhentämisestä voi tuntua utopistiselta heille, joilla työajat ovat jo muutenkin hämärtyneet. Joskus työ pitää saada tehdyksi tunneista riippumatta ja vapaata pidetään sitten kun on hiljaisempaa. Tunneilla on etenkin kasaantuessaan merkitystä myös ylitöissä ja työvoimakustannuksia laskettaessa. 

Työelämä on kehittymässä aiempaa moniulotteisemmaksi eikä kahta täysin samanlaista työpaikkaa tai työntekijää ole. Työtä pitäisikin osata ajatella uudella tavalla ja tutkia työpaikkakohtaisesti työhön käytettävää aikaa – sekä laadullisesti että määrällisesti.

 

Seuraavana askeleena yhä joustavampi työ?

Yhä useammassa työpaikassa, erityisesti asiantuntijatyössä, aletaan ymmärtää työaikojen joustojen merkitys työhyvinvoinnille ja tuottavuudelle. Joustoa työhön tuovat esimerkiksi työaikapankit sekä mahdollisuus etätöihin, osa-aikaiseen työhön ja liukuviin työaikoihin. Mitä suurempi itsemääräämisoikeus työntekijällä on omaan työhönsä, sitä tyytyväisempi ja usein myös tuottavampi hän on.

Joissakin tilanteissa voi olla paikallaan keskittyä juuri työajan lyhentämiseen: esimerkiksi osatyökykyiset ja ikääntyvät työntekijät voivat hyötyä lyhyemmästä työajasta. Työajan lyhentäminen ei kuitenkaan saisi tarkoittaa sitä, että samat työt tehdään lyhyemmässä ajassa pienemmällä palkalla.

Lisäksi tärkeää on puuttua työpaikan kuormittaviin aikasyöppöihin ja harmaaseen työhön. Työhön liittyvä matka-aika olisi syytä laskea oikeaksi, korvattavaksi työajaksi. Sosiaaliseen mediaan työssä käytettävä aika on tehtävä näkyväksi, samoin kaikki näkymätön ylityö. 

Työtuntien lisäksi on tärkeää seurata työssäjaksamista, työn imun toteutumista, työ- ja johtamiskulttuuria, organisaation arvoja ja tavoitteita sekä näihin tavoitteisiin pääsemistä.

Johtamis- ja työyhteisökulttuurin sekä organisaation viestinnän kehittäminen ovat erityisesti avainasemassa siinä, millaiseen suuntaan työelämämme kehittyy. Jo sisäisen viestinnän ja vuorovaikutteisuuden kehittämisellä voi saada aikaan ihmeitä työtehoissa.

 

 

Siina Repo

Toiminnanjohtaja

Viesti ry

 

Parempaa työelämää? Jäsen, tutustu urapalveluihimme ja varaa henkilökohtainen keskusteluaikasi. Työsuhdeneuvontaa saat täältä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *