Hyväksyvä ja arvostava työyhteisö auttaa yli kiusaamiskokemuksista

Hyväksyvä, tukeva ja arvostava työilmapiiri sekä tunne työyhteisöön kuulumisesta auttavat työpaikkakiusattua toipumaan aiemmin koetuista kiusaamiskokemuksista. Tämä tulos kävi ilmi puheviestinnän pro gradu -tutkielmastamme. Haastattelimme gradua varten henkilöitä, jotka olivat kokeneet työpaikkakiusaamista ja vaihtaneet työyhteisöä kiusaamiskokemusten jälkeen.

Aikaisempi kiusaamiskokemus voi aiheuttaa haasteita uuden työyhteisön vuorovaikutussuhteissa. Aiempien kiusaamiskokemusten vuoksi työpaikkakiusatut saattavat esimerkiksi pelätä kiusaamisen uusiutuvan ja kokea epäluottamusta työyhteisön vuorovaikutussuhteissa, mikä taas voi aiheuttaa varovaisuutta heidän käyttäytymisessään.

Työpaikkakiusaamista kokeneet saattavat esimerkiksi varoa kertomasta liian henkilökohtaisia asioita itsestään työtovereilleen. Lisäksi he kiinnittävät monesti erityistä huomiota siihen, onko uudessa työyhteisössä mahdollisuutta ilmetä kiusaamista ja miten työpaikalla käsitellään konflikteja tai ongelmatilanteita. Toisaalta aikaisempi kiusaamiskokemus voi myös lisätä motivaatiota kuulua työyhteisöön ja panostaa vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen työpaikalla.

Työyhteisöön kuulumisen tunnetta taas vahvistavat työyhteisössä rakennetut palkitsevat vuorovaikutussuhteet, jotka pohjautuvat sekä tiedon vaihtoon että toveruuteen. Myös työyhteisön tukea tarjoava, hyväksyvä ja arvostava ilmapiiri, esimiehen vuorovaikutusosaaminen sekä konfliktien rakentava käsittely työyhteisössä edesauttavat kokemusta työyhteisöön kuulumisesta. Näiden samojen tekijöiden todettiin tutkimuksessamme myös auttavan työpaikkakiusattuja toipumaan aiemmista kiusaamiskokemuksista.

Yhteiset pelisäännöt ehkäisevät työpaikkakiusaamista

Työpaikkakiusaaminen on ilmiö, joka rakentuu työyhteisön vuorovaikutussuhteissa, minkä vuoksi sitä voidaan myös hallita työyhteisön vuorovaikutuksen tasolla monin keinoin. On tärkeää, että työyhteisössä luodaan yhteistä ymmärrystä siitä, mitä työpaikkakiusaamiselle tarkoitetaan ja miten mahdollisia kiusaamistilanteita käsitellään. Työyhteisössä voitaisiin esimerkiksi sopia yhdessä eettiset pelisäännöt, joihin kaikki sitoutuvat. Näin jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista työyhteisöä osaltaan rakentaa.

On myös tärkeää, että esille tulleisiin kiusaamistapauksiin suhtaudutaan vakavasti, ja että asia käsitellään kaikki osapuolet huomioiden. Työpaikkakiusaamisen käsittely on haastava vuorovaikutustilanne, jossa esimiehen rooli on merkittävä. Esimiesten vuorovaikutuskoulutuksella voitaisiin tukea haastavien vuorovaikutustilanteiden käsittelyssä tarvittavaa osaamista. Tällöin esimiehillä olisi paremmat valmiudet käsitellä mahdollisia työpaikkakiusaamistilanteita, mikä lisäisi koko työyhteisön hyvinvointia.

Riikka Liikanen ja Sari Sirviö

Kirjoittajat ovat kevään 2015 ViestiStipendin saajia. Puheviestinnän pro gradu -tutkielma “Työpaikkakiusaamista kokeneiden kiinnittyminen uuteen työyhteisöön vuorovaikutussuhteiden kautta” on julkaistu myös verkossa.