Johtaja, kerro faktat ja sanoita tulevaisuuden visio yt:issä

Metsäyhtiö UPM on saanut runsaan ryöpytyksen Kaipolan tehtaan sulkemisaikeista aina pääministerin lausuntoja myöden. Miksi juuri nyt, kysyi pääministeri Sanna Marin Ylen Ykkösaamussa elokuun lopussa.

Moni yritys on pulassa koronan vuoksi, lomautettuja on poikkeuksellisen suuri määrä ja lomautukset saattavat vielä kääntyä irtisanomisiksi. Osa asiantuntija-alojen yrityksistä veti hätäjarrun päälle heti huhtikuussa, mutta alkoi palautella piankin ihmisiä takaisin töihin kun havaitsi, että maailma jatkoikin pyörimistään. Moni asioista hoituikin etänä ja meillä Suomessa on ollut oikeinkin hyvät lähtökohdat osaavaan etätyöskentelyyn ja digitaalisten työkalujen käyttöön.

Yt:itä on edessä varmasti useita vielä syksyn mittaan. Osa organisaatioista joutuu vetämään yt:t etänä, joten tilanne on ollut siinäkin mielessä poikkeuksellinen.

Hyödynnä hyvän yt-viestinnän filosofiaa vaikka laki ei velvoittaisikaan

Miten yt-viestintä kannattaa sitten hoitaa? Pörssiyhtiöissä sapluuna on hyvinkin tarkka. Yleisesti yt-viestintään vaikuttaa yhteistoimintalaki, joka asettaa sekä sisällöllisiä että ajallisia yksityiskohtia, jotka on otettava huomioon sekä yhteistoimintaneuvottelujen aikana, että niitä koskevassa viestinnässä.

Neuvottelut alkavat neuvotteluesityksellä, jossa kerrotaan perustelut, toimintasuunnitelma, arvio henkilöstövaikutusten määrästä ja toimeenpanoajasta sekä selvitys mahdollisten henkilöstövaikutusten kohdentamisperiaatteista. Neuvottelujen aloittamisesta on ilmoitettava myös TE-toimistolle. Työnantajan suunnitelmien ja vaihtoehtojen ohella neuvotteluissa on käsiteltävä työllistymistä edistävät toimenpiteet ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelman mahdolliset muutokset. Näissä kyse ei ole suuntaa-antavista suosituksista, vaan velvoittavista menettelysäännöistä, joiden laiminlyönti on sanktioitu hyvitysmaksulla.

Sitten on vielä alle 20 hengen yritykset, joita yt-laki ei velvoita, mutta niissäkin kannattaa hyödyntää hyvän yt-viestinnän filosofiaa.

Mediassa jälkikäteen syyttely ei muuta tilannetta miksikään

Valtaosa yt:istä jää suurelta yleisöltä piiloon, mutta joskus yt:t ovat tikunnokassa päivästä toiseen, kuten UPM:n Kaipolan tehdas on ollut. Tehtaiden sulkeminen on suomalaisille herkkä paikka, mutta UPM:n kohdalla julkinen keskustelu on mennyt syyttelyn puolelle.

Toimitusjohtaja Jussi Pesosen avoin kirje aiheutti närää. Osin virheellisiäkin tietoja sisältäneen tiedotteen julkaisemisen yhteydessä Pesonen katosi hetkeksi julkisuudesta, mutta palasi jälleen median eteen Talouselämässä. Pääministeri Marin puolestaan vetosi Kaipolan tehtaan kannattavuuteen, vaikka MustReadin mukaan Marinilla oli kannattavuudesta vanhentunutta tietoa. UPM:n puolivuotiskatsauksessa todettiin, että UPM:n liikevoitto oli pudonnut 41 prosenttia vuoden takaisesta H1:stä ja liikevaihto laskenut 20 prosenttia. Kun havaittiin, että UPM:n osinkotuloista nauttivat eläkeyhtiöiden sijoitusten kautta myös suomalaiset eläkeläiset ja muistettiin, että yksityissijoittajatkin maksavat osingoista rapsakkaa veroa, niin arvostelu UPM:n maksamista osingoista hieman vaimeni.

Suurilla yrityksillä on merkittävä työllistävä vaikutus ja ne ylläpitävät maksamillaan veroilla hyvinvointiyhteiskuntaa. Toisaalta niillä on myös valtaa vedota mediassa asti, että jos emme saa tätä muutosta läpi, niin perustamme seuraavan tehtaamme ulkomaille. Pesosen mukaan UPM harkitsee uuden biopolttoainetehtaan rakentamista Kotkaan, mutta ”myös muut sijoituspaikat ovat harkinnassa”. Moni kansalainen kokee, että suurille yrityksille ei saisi antaa helpotuksia, mutta toisaalta he penäävät yrityksiltä yhteiskuntavastuuta siinä, että ne säilyttävät työpaikat Suomessa. En kadehdi poliitikkoja, jotka ovat tässä puun ja kuoren välissä.

Yritysten ja poliitikkojen välillä on oltava arvostava, selkeä ja avoin keskusteluyhteys, jotta asioihin voidaan vaikuttaa ajoissa. Myös ratkaisuista on kommunikoitava reippaasti. Mediassa jälkikäteen syyttely ei muuta itse tilannetta miksikään.

Yt-viestintä ei pääty yt:iden loppumiseen

Media ja Twitter höyryävät omalla painollaan, mutta henkilöstö on tietenkin avainasemassa yt-viestinnässä. Henkilöstö haluaa tietää, koskevatko yt:t heitä ja koska rahantulo loppuu, jos loppuu ja miten pitkäksi aikaa.

Jo ennen yt:itä keskeistä on jatkuva kommunikointi yrityksen tilasta, etteivät yt:t tule täysin puskista. Jatkuvan tuomiopäivän odottamisen tunnelmat tappavat kuitenkin innostuksen ja laskevat työmotivaatiota, joten johdon on osattava viestiä myös ne hyvät tulevaisuuden visiot, sanoitettava organisaation olemassa olon tarkoitus sekä työn merkityksellisyys. Uskon, että jokaisella yrityksellä ja organisaatiolla on tavoitteena tehdä maailmasta ainakin hieman parempi paikka. Tämä pitää vain osata sanoa ääneen. Tosin, niin kuin Antti Pikkanen Tiedotusosasto-podcastissamme sanoi, silloin kun henkilöstö haluaa tosiasiat pöytään, on virhe mennä hienojen tulevaisuusvisioiden ja yritysjargonin taakse piiloon.

Työntekijöiden tunteet vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen ja työnteon tunnelmaan, joten siksi niihinkin kannattaa panostaa. Yt:iden jälkihoito, uuden suunnan löytäminen ja takaisinottovelvoiteprosessit voivat kestää yllättävänkin pitkään ja muuttuneet olosuhteet saattavat kuormittaa jäljelle jääneitä työntekijöitä. Siksi ”mitä kuuluu?” -kysymys voi olla yllättävänkin arvokas vielä puolenkin vuoden päästä.

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry
@siinarepo