Johtajien ja esimiesten intranetin käyttö kertoo johtamiskulttuurista

Mitä organisaation johtamiskulttuurista kertoo tapa, jolla esimiehet ja johtajat käyttävät intranetiä? Paljonkin. Se selviää, kun käyttäjäkyselyn tuloksia analysoidaan kokonaisen gradun verran.

Selvitin juuri valmistuneessa kasvatuspsykologian gradussani Oulun kaupungin intranetin Akkunan roolia ja merkitystä johtamisessa ja esimiestyössä. Tutkimusaineistona olivat keväällä 2015 toteutetun Akkunan käyttäjäkyselyn vastaukset.

Tutkimuksen aihe syntyi käytännön tarpeesta kehittää Akkunaa johtamisen ja esimiestyön näkökulmasta. Työskentelen itse Oulun kaupungin intranetpäätoimittajana, joten tutkimusaihe valikoitui arkityöni ja kiinnostuksenaiheideni pohjalta.

Koska kyseessä oli kasvatuspsykologian – ei varsinaisesti viestinnän – tutkimus, analysoin aineistoani subjektitieteellisen psykologiantutkimuksen menetelmin. Tutkimuskohteena oli toisin sanoen maailma sellaisena, jona yksilö sen kokee.

Tutkimusaineisto koostui pääosin käyttäjäkyselyn avoimista vastauksista, joissa työntekijät, esimiehet ja johtajat kertoivat kokemuksistaan Akkunasta johtamisen välineenä ja avasivat ajatuksiaan Akkunan merkityksestä johtamisessa ja esimiestyössä. Analysoin aineistoa valitsemallani subjektitieteellisellä menetelmällä ja peilasin tuloksia näkemyksiin nykyaikaisesta intranetistä, organisaatiosta ja johtamisesta.

Johtamiskulttuuri murroksessa

Yksi keskeinen tutkimustulos on, että käsitys Akkunasta johtamisen välineenä ei ole vielä vakiintunut Oulun kaupungin henkilöstön keskuudessa. Oulun kaupungin johtamiskulttuuri perustuu pääosin kasvotusten tapahtuvaan vuorovaikutukseen, jota pidetään ”hyvän” johtamisen edellytyksenä. Virtuaalijohtaminen koetaan joko tulevaisuuden mahdollisuutena tai uhkana.

Osa työntekijöistä odottaa johtajien ja esimiesten näkyvän intranetissä ja käyttävän sen sosiaalisia toiminnallisuuksia – kuten blogeja tai vuorovaikutteisia työkaluja – mutta valtaosalle hyvä johtaminen näyttäytyy edelleen kasvotusten tapahtuvina tapaamisina keskellä työarkea.

Selvää on, että johtaminen on paraikaa murroksessa. Digitaalinen aika luo paineita myös johtajille ja esimiehille muuttaa toimintaansa. Oulun kaltaisen suuren kuntaorganisaation ikä- ja kokemusrakenne on vielä sellainen, että johtamiskulttuuri tuskin vielä vastaa nykypäivän tuoreimpia virtauksia.

Henkilöstö toivoo läsnäoloa ja vuoropuhelua

Muutokselle on selvä tilaus: työntekijät toivovat johtamiskulttuurin kehittyvän avoimemmaksi, vuorovaikutteisemmaksi ja positiivisemmaksi. Läsnäolo ja tasavertainen osallistuminen koetaan tärkeiksi elementeiksi hyvässä johtamisessa. Työntekijät odottivat vuoropuhelua, asioiden tekemistä ja suunnittelua yhdessä.

Tulevaisuudessa intranet voi olla avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa organisaatiokulttuuria edistävä johtamisfoorumi. Akkunan kehittyminen kohti digitaalista työympäristöä ja täysimittaista sosiaalista intranetiä tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, vapaamuotoiseen verkostoitumiseen ja läsnäoloon myös silloin, kun kohtaaminen kasvotusten ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

On tärkeää, että johtajien ja esimiesten osaamista ja ymmärrystä viestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksestä omassa työssään edelleen kasvatetaan. Uudet johtamisen tavat ja välineet tulevat väistämättä vanhojen rinnalle ja tilausta on paitsi digitaalisille taidoille myös uusille ajattelutavoille.

Jukka Saksia (2016) mukaillen johtamisen olisi muututtava eniten johtajan ja johdettavan omassa päässä.

Satu Tähtinen

Kirjoittaja työskentelee Oulun kaupungin intranetin Akkunan päätoimittajana.

Lähteet:
Jukka Saksi (2016), Johtaja on Media! Kauppakamari, Helsinki.
Satu Tähtinen (2016), Oulun kaupungin intranet Akkuna johtamisessa ja esimiestyössä – Henkilöstön, esimiesten ja johtajien kokemuksia. Pro gradu -tutkimus. Oulun yliopisto.

Tutustu tutkimukseeni: https://www.viesti.fi/kehity-ammattilaisena/tutkimuksia/