Kolme asiaa, jotka Postin viestinnässä olisi voinut mennä paremmin

Hyvä työelämä – vähemmän tunteja vai enemmän laatua?
26.8.2019

Kolme asiaa, jotka Postin viestinnässä olisi voinut mennä paremmin

Posti nousi otsikoihin viime viikolla työntekijöidensä kohtuuttoman suuresta palkkojen alennuksesta, työehtosopimusshoppailustaan ja toimitusjohtajansa Heikki Malisen ökypalkasta.

Nämä asiat vieläpä saman aikaisesti uutisoituna nostivat monella karvat pystyyn.

Asiaa ei helpottanut se, että Posti on 50,1 prosentin omistuksella valtionyhtiö, jolta odotetaan vastuullisuutta ja kohtuullisuutta myös palkoissa. Lisäksi Posti loisti pitkään poissaolollaan julkisuudessa vellovasta keskustelusta eikä Postin hallitus ole vieläkään kunnolla perustellut päätöksiään toimitusjohtajan 987 764 euron vuosipalkkiosta, joka on enemmän kuin kenelläkään muulla listaamattoman valtionyhtiön johtajalla Suomessa.

Viestinnällisesti tapauksessa on ollut kolme pääongelmaa: kriisiviestinnän tehottomuus, puutteet luottamuksen rakentamisessa ja hätäratkaisujen tarjoilu ilman osoitusta pysyvämmästä muutoksesta. Nämä ongelmat olisi voitu taklata seuraavilla toimenpiteillä.

  

Nopeampi reagointi ja toiminnan jatkuva arviointi

Ammattimainen kriisiviestintä ennakoi ristiriitoja ja varautuu niihin. Se arvioi toimintaa jatkuvasti luotettavuuden ja avoimuuden näkökulmasta. Erityisesti kriisitilanteissa punnitaan johtamisen onnistumista. Johtaminen on viestintää ja erityisesti kriisitilanteessa johtamista ja viestintää on mahdotonta erottaa toisistaan. 

Toimiiko Posti tällä hetkellä niin, että sen palkat ja henkilöstöpolitiikan voi rehellisesti läpivalaista? Tätä kysymystä olisi pitänyt kammata läpi säännöllisin väliajoin. Jos näin ei tee, kriisi iskee varmasti jossakin vaiheessa. Pelkällä kriisihetkessä tapahtuvalla viestinnällä mahdollisia ristiriitoja tai arvopohjan rappeutumista ei pelasteta. Viestintä ei voi korjata tekoja.

Varsinaisessa akuutissa kriisitilanteessa puolestaan olisi kaivattu huomattavasti nopeampaa ja rohkeampaa esiintuloa. Johdon reaktioita kriisiin alkoi tulla vasta useamman päivän viiveellä eikä edes oma-aloitteisesti, vaan vasta kun toimittajat ja yleisö alkoivat esittää lisäkysymyksiä. Itsenäisellä esiintulolla tilannetta olisi voitu rauhoittaa huomattavasti nopeammin.

 

Empatia ja luottamuksen rakentaminen

Posti ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa laskemassa työntekijöidensä palkkoja eikä toimitusjohtajan tienestit ole ensimmäistä kertaa agendalla. Aiemmalla kierroksella Postin johto ilmeisesti koki riittäväksi, että työntekijöiden palkanalennusta vastaan se tekee viikon verran töitä palkatta.

Nyt noussut kohu sai toimitusjohtajan luopumaan oma-aloitteisesti jo kahden kuukauden palkasta, mikä on hieno ele. Ainakin julkisuuden painostuksessa Postissa ollaan siis selvästi valmiita tekemään jonkinlaisia myönnytyksiä. Yrityksen johdon pitäisi kuitenkin osata lunastaa työntekijöiden luottamus jokapäiväisessä arjessa.

Johtaminen on luottamuksen rakentamista ja luottamus syntyy ennen kaikkea avoimella ja ammattitaitoisella viestinnällä. 

Vastakkainasettelu on jatkunut nyt niin pitkään ja voimakkaana, että johdolta tarvittaisiin nyt pysyvämpiä toimia, yhteisten arvojen määrittelyä ja selkeitä uhrauksia oman yhteisön hyväksi. Vasta silloin luottamus alkaa rakentua aidosti ja pystytään osoittamaan todellista empatiaa. Toimitusjohtajan palkan nostaminen – vaikeista ajoista huolimatta – 65 prosentilla neljän vuoden sisään ei varsinaisesti ole ollut se toimi, jolla luottamusta rakennetaan. 

Lisäksi empatiaa ja luottamusta rakennetaan sanavalinnoilla. Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola vastaa Ylen haastattelussa useampiin kysymyksiin seuraavalla kaavalla: Ymmärrän hyvin, että…  mutta. Mutta-sana vesittää helposti koko ymmärtämisen ja empatian, ongelmaa ei olla valmiita myöntämään. On hyvä tutkailla sitä, kuulostaako oma kommunikointi enemmänkin selittelyltä vai asioiden toteamiselta.

 

Pysyvä ratkaisu kertaluontoisen pelastustoimenpiteen sijaan

Kun jätteet ovat lentäneet niin sanotusti tuulettimeen, kannattaa miettiä uutta ratkaisua, jonka avulla edetään jatkossa parempaan suuntaan. Nyt tällaista pysyvää ratkaisua ei ole tarjottu.

Malisen ilmoitettua pienellä viiveellä luopuvansa kertaluontoisesti kahden kuukauden palkastaan, johto ei luvannut tarkastella palkitsemissysteemiä uudella tavalla. Ei luvattu käydä arvokeskustelua, rakentaa parempaa vuorovaikutuskulttuuria henkilöstön kanssa tai ottaa oma-aloitteisesti asioita käsittelyyn yhtiön hallituksen ja valtion omistajaohjauksen kanssa.

Tilanteen korjaus alkoi vasta pari päivää Malisenkin kommentteja myöhemmin. Silloin puheenjohtaja kertoi tiedotteessaan, että Postin hallitus käsittelee johdon tulevaan palkitsemiseen liittyviä linjauksia syyskuun aikana ja että asiasta aiotaan käydä keskusteluja myös omistajaohjauksen kanssa. Aiemmin puheenjohtaja oli ainoastaan todennut että en pysty kommentoimaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tässä jäi hieman epäselväksi se, odotellaanko tässä passiivisesti tulevaisuutta vai tapahtuuko oikeasti jotakin muutosta.

Olisi ollut myös fiksu veto tuoda esiin henkilöstön merkitys ja halukkuus jatkuvaan vuorovaikutukseen suoraan heidän kanssaan. Johdon pitäisi kyetä osoittamaan, että se haluaa toimia parhaalla tavalla ja on valmis kehittämään omia prosessejaan jatkuvasti. Postin toiminta on eittämättä valtavassa murroksessa, se vaatii siis muutosta. Mikään bisnes ei pyöri, jos uudistumishalua ei ole. Lisäksi uudistumiseen vaaditaan ammattimaista ja laadukasta viestintää. 

Niin kuin Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha podcastissamme  sanoi: “Jos joku uskoo, että muutos menee organisaatiossa läpi ilman viestintää, niin mä toivon että se henkilö ilmoittautuu.”

 

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *