Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus on mahdollisuus

placeholder-kuva
Oma-aloitteisuutta, yhteisöllisyyttä, sääntöjä vai välinpitämättömyyttä – millaisena eettinen organisaatiokulttuuri näyttäytyy?
19.5.2015
placeholder-kuva
Eettinen näkökulma median taustatilaisuuksista ja toimittajien kaksoisroolista
27.10.2015

Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus on mahdollisuus

placeholder-kuva

Digitalisoituminen, internet sekä globalisaatio ovat muuttaneet ja muuttavat viestintäalaa ennen näkemättömällä tavalla. Perinteinen liiketoiminta muuttaa muotoaan ja toimintatavat moninaistuvat. Menestyminen edellyttää uusien, digitaalisuutta hyödyntävien sisältöjen ja räätälöityjen palvelujen luomista, uusia liiketoimintamalleja ja uusia teknisiä ratkaisuja – uudenlaista osaamista.

Viestinnän koulutus on perustunut laaja-alaisiin korkeakouluopintoihin tai perinteisiin, kapea-alaisempiin käytännönläheisiin koulutusohjelmiin. Vain yhteiskunnallisilla opinnoilla ei menestytä digitalisoituvassa työelämässä, kapea-alaisilla koulutusohjelmilla ei hallita kokonaisuuksia.

Sisällöntuotanto, sen esilletuominen ja hyödyntäminen vaativat visuaalisuutta ja uusien erilaisten teknologiaratkaisujen luovaa hallintaa. Tekijöiltä vaaditaan yhä enemmän ammattien rajapinnat ylittävää osaamista. Muutos koskettaa niin sisällöntuotantoa, mediaa kuin markkinointiviestintääkin.


Tarvitaanko viestintäalalle 30 opintopisteen erikoistumiskoulutus?

Uusi erikoistumiskoulutus on mahdollisuus myös viestintäalalle. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen mahdollistavat säädösmuutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alusta.

Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon suorittaneille, jo työelämässä toimineille suunnattuja edistäviä pitkäkestoisia, vähintään 30 opintopisteen koulutuksia, joiden tarkoitus on edistää ammatillista kehittymistä ja erikoistumista.

Viestin jäseniä työllistävät yhä useammat eri toimialat ja yritykset, kirjo on laaja. Kasvu, kilpailu ja globaalisuus vaativat yrityksiltä laadukasta ja osaavaa viestintää, myös pieniltä yrityksiltä. Yritysten tulee näkyä, kuulua ja erottua, jos mielii markkina-asemaa. Pelkkä markkinointi ei enää riitä, on oltava vähintäänkin monikanavaista markkinointiviestintää. Yhteisöviestinnälle on nyt kysyntää. Kohtaako tarpeet ja osaaminen, on olennainen kysymys.

Viestin jäsenet työllistyvät entistä useammille toimialoille. Viestinnän merkitys ja tarve tunnistetaan kiitettävästi, myös pk-yrityksissä.


Viestin kanta jäsenten edunvalvojana

Keskustelimme Viestin kevätkokouksessa erikoistumiskoulutuksen mahdollisuudesta. Asia on nyt pohdittavana myös korkeakouluissa. Ryhtyvätkö he tarjoamaan erikoistumiskoulutusta, riippuu myös meidän kannastamme, halusta ja aktiivisuudesta tehdä yhteistyötä ja vaikuttaa.

Mietinnässä korkeakouluilla ovat koulutuksen sisällölliset aihevalinnat ja työelämän tarpeet. Koulutuksen pysyväisluontoisuuden vuoksi sisältöjen on erotuttava ajankohtaisesta täydennyskoulutustarjonnasta. Koulutuksen tarveharkinnassa on punnittava, riittääkö opiskelijoita, onko koulutukselle kysyntää ja miten organisoida opetus sekä pitää koulutus tarvelähtöisenä ja ajanmukaisena, työelämän tarpeita vastaavana koulutuksena.

Tavoitteena myös erikoistumiskoulutukselle on kaikkien intressissä valmistuvien työllistyminen. Antaisiko erikoistumiskoulutus lisävalmiuksia määräaikaisuuspesteissä toimiville nuorille akateemisille? Olisiko erikoistumiskoulutuksesta tuki työttömäksi joutuneelle? Edistäisikö koulutus nopeampaa työllistymistä tilapäisesti työelämästä poissa olleelle?

Nyt on aika meidän olla aktiivisia ja jatkaa tiiviistä yhteydenpitoa korkeakouluihin.

Myös opetus- ja viestintäministeri kannustaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja hakemaan rahoitusta erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun innostuneella ja uudistavalla mielellä.

– On uuden luomisen aika. Korkeakoulujen ja työelämän asiantuntijoilla on nyt tilaisuus saada tukea nykyisen ja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaavan asiantuntijakoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toivon, että tähän tilaisuuteen tartutaan ennakkoluulottomasti ja hyvässä yhteistyössä, totesi opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru säädösmuutoksen tullessa voimaan vuoden alussa.

Pia Valtonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *