Korona iski myös viestijöihin – ala ei kuitenkaan suurimpien kärsijöiden joukossa 

Viesti ry: sekä työnantajat että työntekijät mukaan koronalta suojautumiseen
18.8.2020
Johtaja, kerro faktat ja sanoita tulevaisuuden visio yt:issä
3.9.2020

Korona iski myös viestijöihin – ala ei kuitenkaan suurimpien kärsijöiden joukossa 

Koronapandemian myötä viestinnän alalla nähtiin tavallista enemmän lomautuksia, mutta vaikutukset viestinnän alan työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin jääneen maltillisiksi suhteessa moneen muuhun toimialaan. Samalla kriisiosaamisen ja ammattimaisen viestinnän merkitys nousi voimakkaammin esiin monessa organisaatiossa sekä yhteiskunnassa. Syksy näyttää millaiset vaikutukset alaan ovat pitkässä juoksussa.

Koronakriisi vaikutti voimakkaasti Suomen työllisyystilanteeseen ja erityisesti maalis-huhtikuussa lomautuksia tehtiin poikkeuksellisen nopealla tahdilla eri toimialoilla. Myöskään viestinnän ala ei säästynyt kriisiltä, mutta pandemian vaikutus viestinnän alan työllisyyteen vaikuttaa kuitenkin jääneen maltilliseksi suhteessa moneen muuhun toimialaan.

GSD Helsingin mukaan vähintään yhden henkilön lomauttaneita yrityksiä oli alle 10 % kaikista viestinnän alan yrityksistä. Huhtikuun alussa viestinnän alan työllisten määrä alitti viime vuoden työllisten määrän ja oli kesä-heinäkuun vaihteessa noin 9 000 henkeä eli 9% alhaisempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilastojen mukaan viestinnän alalla oli kevään aikana (15.3–1.7.) ollut työttömänä noin 500 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja lomautuksen koki yli 6 000 henkilöä enemmän.*

Rekrytoinnissa koronan vaikutukset näkyivät kaikkein selvimmin ja uudet rekrytoinnit laitettiinkin jäihin suuressa osassa yrityksiä. Viestinnän ja markkinoinnin avoimet työpaikat romahtivat lähes puoleen pandemian aikana. Esimerkiksi Duunitorissa oli 44 % vähemmän viestinnän paikkoja ja 59 % vähemmän markkinoinnin paikkoja kuin huhti-kesäkuussa vuotta aikaisemmin. Oikotiessä taas viestinnän avointen paikkojen määrä putosi 46 % ja markkinoinnin 42 % edellisvuoteen verrattuna.

 

Ammattimainen viestintä yhä merkityksellisemmässä roolissa

Koronakriisi toi viestinnän merkityksen näkyviin, kirjoitti Viestin toiminnanjohtaja Siina Repo maaliskuussa. Onkin selvää, että kevään kriisin aikana viestijöiden rooli nousi aiempaa näkyvämpään rooliin monessa organisaatiossa. Tuskin yksikään viestinnän ammattilainen onnistui välttymään pandemian vaikutuksilta työhönsä. Samalla pandemia tutustutti kriisiviestintään viimeistään nekin organisaatiot, jotka ovat sen tähän mennessä onnistuneet kiertämään.

ProComin selvityksen mukaan viestintätehtävät moninkertaistuivat organisaatioissa kevään aikana poikkeustilan takia. Uusi tilanne edellytti tiivimpää yhteydenpitoa organisaation johdon, ulkoisten sidosryhmien sekä median kanssa. Selvityksen mukaan viestintätyön määrä kasvoi pandemian myötä selvästi, mutta viestinnän resurssit sen sijaan pysyivät ennallaan.

 

Kriiseistä ei selvitä ilman ammattimaista viestintää

Koronapandemian vaikutukset viestinnän alaan ovat siis olleet hyvin kaksijakoiset: toisaalta työmäärä on lisääntynyt ja samalla lomautusten ja rekrytointien jäädyttämisen myötä resurssit ovat vähentyneet entisestään. Kriisiviestintä ja sisäinen viestintä ovat nostaneet arvoaan, kun taas monet PR-kampanjat ja tapahtumat laitettiin jäihin.

Viestinnän ala on käynyt läpi murrosta viime vuosina vuorovaikutteisuuden, nopeuden ja avoimuuden vaatimusten lisääntyessä. Monimutkaiselle ja abstraktille maailmalle kaivataan luotettavaa selittäjää. Korona on lyhyessä ajassa vahvistanut näitä kehityssuuntia entisestään.

Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia viestinnän alaan on kuitenkin vaikea arvioida ennen kuin sen kestoon ja talousvaikutuksiin saadaan tarkempaa näkymää.

Selvää on kuitenkin se, että kevään kriisistä olisi ollut hyvin vaikea selvitä ilman ammattimaista viestintää – eikä varmasti tulla jatkossakaan selviämään.

 

Mari Tuokko
Viesti ry:n puheenjohtaja ja TietoEVRYn Suomen viestintäpäällikkö

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *