Skip to content

Kumppanuus on työelämän tulevaisuutta


Julkaistu: 16.08.2018
Kirjoittaja: Siina Repo
Kategoria: Yleinen

Asiantuntijatyön lisääntyessä on johtajien aika ottaa viestinnässään mallia matalan hierarkian organisaatioista. Niissä yrityksen johto pyrkii luomaan vahvoja suhteita työntekijöihin ja antaa heille aidosti päätäntävaltaa, kirjoittaa puheviestinnän maisteri ja copywriter Riikka Kämppi.

 

Vuorovaikutus työntekijöiden kanssa on keskeinen osa johtajan työtä. Arjen kiireen keskellä tulee kuitenkin puolin ja toisin helposti unohdettua, kuinka esimies-alaissuhteita voi kehittää entistä henkilökohtaisemmiksi ja avoimemmiksi. 

Samaan aikaan johtajuus on muutoksessa. Erityisesti IT-alan yritykset ovat viime vuosina tuoneet itseään esiin jaetun johtajuuden kautta. Tällaisissa matalan hierarkian työyhteisöissä vastuu ja päätöksenteko arjen työhön liittyen jakautuu työntekijöille tasaisesti ja voi näkyä esimerkiksi keskijohdon puuttumisena kokonaan.

 

Oletko tutustumis-, tuttavuus- vai kumppanuustasolla?

 

Esimies-alaissuhteet jaetaan johtamisviestinnässä tunnetun LMX-teorian mukaan kolmeen tasoon: tutustumiseen, tuttavuuteen ja kumppanuuteen. Kun esimies ja alainen ovat kumppaneita keskenään, vallitsee suhteessa molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus. Osapuolet voivat myös tukea ja kritisoida toisiaan.

Keväällä 2018 valmistuneessa gradussani tutkin johtajien ja työntekijöiden välistä kumppanuutta jaetun johtajuuden organisaatiossa. Halusin selvittää, miten matalan hierarkian yrityksessä johtoryhmä viestii, pyrkivätkö johtajat henkilökohtaisiin suhteisiin työntekijöiden kanssa ja miten yrityksen kasvu vaikuttaa näihin asioihin. 

Organisaatiot ovat erilaisia, eikä jaettu johtajuus välttämättä sovi samalla tavalla kaikkialle. Uskon kuitenkin, että kaikenlaiset johtajat – työyhteisön hierarkiasta ja toimintatavoista riippumatta – voivat ammentaa lisää tietoa siitä, kuinka nykyaikaisessa yrityksessä johtajat alaisilleen viestivät.

 

Viisi vinkkiä uuden ajan johtamisviestintään

 

1. Näy alaistesi keskuudessa

”Kun kissa on poissa, hiiret hyppivät pöydillä” -ajatuksesta on matalan hierarkian yrityksissä päästy pitkälle: työntekijät itse kaipaavat vuorovaikutusta johtajien kanssa ja haluavat nähdä heitä arjessa kasvotusten. Mutkia matkaan voivat tuoda kiire ja niinkin yksinkertainen asia kuin tilaratkaisut: jos johtajat liikkuvat työssään pääasiassa vain yhdessä kerroksessa, ei toisissa kerroksissa työskenteleviin tule vaikkapa iltapäiväkahvia hakiessa törmättyä.

 

2. Osallista aidosti päätöksentekoon

Kuulostele ja anna mahdollisuus vaikuttaa. Työntekijöiltä kannattaa kysyä heidän ajatuksiaan tekeillä oleviin ja tehtyihin päätöksiin. Usein työntekijät nimittäin tietävät itse, miten työpaikan prosesseja voisi parantaa. Jos jokin asia herättää porukassa närää, yrityksen johdon kannattaa aidosti ottaa tämä huomioon. Tällöin työntekijät tietävät toimivansa johdon päätöksenteon tukena, jolloin he myös sitoutuvat organisaatioon. Niin kuin yksi graduhaastateltava asian tiivisti, ”ei tosiaan oo semmosta, että johtoryhmä siellä jossain tornissa miettii asioita keskenänsä ja sitten sieltä tulee viisautta alaspäin”.

 

3. Ole tasa-arvoinen ja helposti lähestyttävä

Hyvän johtajan ei tarvitse alleviivata asemaansa. Matalan hierarkian yrityksessä johtoryhmän jäsenet mielletään tasaveroisiksi kollegoiksi siinä missä muutkin – toisin kuin erään haastateltavan mukaan hänen aiemmissa työpaikoissaan. Helposti lähestyttävyys taas voi näkyä niin rennossa ilmapiirissä kuin johtajan osallistumisessa arkisiin, myös työaiheiden ulkopuolisiin keskusteluihin.

 

4. Viesti monikanavaisesti 

Käytäväkeskustelujen lisäksi osallistu sähköisesti, kuten Slackissa. Tällaisessa kanavassa työntekijällä voi olla matalampi kynnys lähestyä johtajaa. Yrityksen johto voi myös viestiä yhdessä: esimerkiksi kerran kuussa koostettu rento videotervehdys voi olla tähän oiva tapa.

 

5. Pyri luomaan henkilökohtaisia suhteita 

Suhteen syveneminen kumppanuustasolle ei ole useinkaan kaikkien työntekijöiden kanssa mahdollista. Johtajan on silti tärkeää pyrkiä luomaan näitä suhteita mahdollisuuksien mukaan. Nimien muistaminen ja perehdyttämisessä näkyminen ovat hyvä alku. Parhaimmillaan myös etäisemmiksi jääneet työntekijät kokevat sinut helposti lähestyttävänä ja organisaationne mahtavana paikkana olla töissä – mikä on tie myös muuhun menestykseen.

 

FM Riikka Kämppi työskentelee copywriterina ja viestinnän asiantuntijana markkinointitoimisto Unfairilla.