Kuntaviestinnän varallaolo koronatilanteessa

Laadukas, ajantasainen ja oikeaa tietoa välittävä viestintä on avainasemassa erityisesti nykyisessä poikkeustilanteessa. Kuntaviestinnän hälytys- tai kriisitehtäviä ei kuitenkaan tehdä talkootöinä edes epätavallisissa tilanteissa. Viestinnän resursoinnista on huolehdittava etenkin kriisitehtävissä, jotta työntekijöiden jaksaminen ei vaarannu. Tehdystä työstä on maksettava vähintään sopimuksen mukainen korvaus, muistuttaa Akavan Erityisalojen kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminnan päällikkö Jaakko Korpisaari.

Päivystys on varallaoloa tai aktiivista työtä. Jos varallaoloaikana joutuu aktiiviseen työhön, työ on normaalia työaikaa. Tällöin työhön käytetystä ajasta maksetaan viikoittaisen työajan täytyttyä lisä- tai ylityökorvaukset. Näiden lisäksi on maksettava sunnuntaityö- ja aattokorvaus sekä ilta- ja yötyökorvaus.

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että viranhaltijan tai työntekijän on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaolon korvaus on 20-30 prosenttia tuntipalkasta. Työnantaja määrää varallaolokorvauksen määrän ja muodon (raha tai vapaa).

Viranhaltijalla varallaolovelvollisuus perustuu sopimukseen tai määräykseen. Työntekijällä varallaolovelvollisuus perustuu sopimukseen. Varallaolosta on annettava sellaiset kirjalliset ohjeet, että viranhaltija tai työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, esimerkiksi sen, missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava.

Hälytysraha maksetaan, jos työnantaja kutsuu eli hälyttää viranhaltijan tai työntekijän työhön tämän vapaa-aikana tämän poistuttua työpaikalta ilman, että tämä on määrätty olemaan varalla tai tälle on etukäteen ilmoitettu työstä.

KVTES:n mukainen hälytysraha on 7,61 euroa. Paikallisesti voidaan sopia, että työnantaja maksaa enemmän. Monessa kunnassa hälytysraha on suuruudeltaan 50 euroa. Hälytysrahalla pyritään houkuttelemaan työntekijöitä työvuoroon, jota ei ole ennalta sovittu.

Ohjeita haastaviin tilanteisiin

Miten toimia ongelmatilanteessa tai silloin, kun käytännöistä ei ole sovittu etukäteen?

• Työt tehdään ensin ja mahdolliset korvaukset tai riidat ratkaistaan jälkikäteen. Jos ongelmia ilmenee, ole yhteydessä liiton juristiin.
• Keskustele esihenkilön kanssa varallaolon ja aktiivisen työn käytännöistä ja korvaamisesta.
• Jos varallaoloon on suostuttu ilman kirjallista sopimusta, on kyse työnantajan huolimattomuudesta, ei työntekijän.
• Jos päivystyksestä tai varallaolosta ei ole tehty kirjallista sopimusta etukäteen, noudatetaan KVTES-sopimuksen määräyksiä sellaisenaan.
• Jos päivystyskäytännöistä ei tehdä sopimusta, liitto vaatii KVTES:n mukaiset korvaukset jälkikäteen työntekijän kirjaamien varallaolo- tai työaikojen mukaisesti.
• Työntekijän tai viranhaltijan on tärkeää kirjata varallaolossa edellytetyt tunnit ja aktiiviset työtunnit muistiin. Kirjaukset kannattaa tehdä työntekioajan kellonaikojen mukaisesti. Esimerkiksi: Varallaolo la 14.3. klo 00.00–24.00, josta aktiivista työaikaa klo 0.00–07.15. Kirjaa ylös myös työtehtävä.
• Myös työroolissa tehty median ja somen seuraaminen on työaikaa, samoin kuin viestien, vastausten ja tiedotteiden valmisteluun käytetty aika.

Tutustu myös kuntaviestijän oppaaseen.

Jaakko Korpisaari
Neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat
Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta