Skip to content

Lähes puolet viestinnän ammattilaisista jää ilman korvausta kriisinhallinnan päivystystyöstä 


Julkaistu: 18.06.2023
Kirjoittaja: Anni Haaparanta
Kategoria: Kannanotto, Yleinen

Työlainsäädäntö ja suomalaiset organisaatiot eivät tunnista iltaisin tai viikonloppuisin tehtävää somepäivystystä työajaksi, vaikka se on organisaatioiden kriisin- ja maineenhallinnan kannalta kriittistä. Tämän seurauksena somekanavien päivystämiseen käytettyä aikaa ei korvata lähes puolelle viestinnän ammattilaisista, selviää Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n tekemästä kyselystä. Viestintäala on naisvaltainen ala. Jo pelkästään Viesti ry:n jäsenistä 90 prosenttia on naisia.

Sosiaalisen median päivystystyötä tehdään organisaatioiden kriisin- ja maineenhallinnan, luottamuksen rakentamisen sekä sidosryhmien sitouttamisen vuoksi. Hyvä maine voi auttaa vähentämään liiketoiminnan riskejä ja sen avulla voi parantaa edellytyksiä selviytyä kriiseistä sekä palautua niistä nopeammin.

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n tekemän kyselyn mukaan säännöllisen työajan ylittävään sosiaalisen median päivystystyöhön kuluu 1–100 tuntia kuukaudessa.

Sosiaalisen median päivystystyötä tekevistä viestinnän ammattilaisista kuitenkin 45 prosenttia kertoo, että somekanavien päivystämiseen käytettyä aikaa ei korvata mitenkään. Vastaajista 26 prosenttia kokee sosiaalisen median päivystystyön kuormittavaksi tai melko kuormittavaksi. 

Vain 6 prosenttia vastaajista saa erikseen sovitun päivystys- tai varallaolokorvauksen rahana. Noin kolmasosa vastaajista (31 %) kertoo saavansa somekanavien päivystämisestä korvauksen esimerkiksi vastaavana vapaana tai että päivystystyö on huomioitu kokonaispalkassa. Vastaajista 9 prosenttia ei tiedä, saako korvausta vai ei. 

–    Ongelmana on, että nykyinen työlainsäädäntö tai työ- ja virkaehtosopimukset eivät tunnista sosiaalisen mediaan liittyvää päivystystyötä, joka ei ole varsinaista varallaoloa, muttei aina varsinaista hälytystyötäkään. Sosiaalisen median päivystystyö on aktiivista tarkistelua ja aiheuttaa kognitiivista kuormitusta eri tavoin kuin pelkkä puhelimen pitäminen taskussa, mitä perinteisellä varallaolon määritelmällä tarkoitetaan. Viestinnän työssä varallaolosta ei välttämättä makseta mitään, osassa ei edes silloin kun tilanne edellyttää vaativiakin kriisinhallintatoimia, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Somepäivystyksestä ei aina saa edes varallaolokorvausta

Työaikalaki edellyttää, että työnantaja ja työntekijä sopivat varallaolon korvauksista. Työehtosopimuksissa on usein sovittu tarkemmista korvauksista. Esimerkiksi kunta- ja hyvinvointialan työehtosopimuksessa jokaiselta varallaolotunnilta pitäisi maksaa rahakorvauksena 20–30 % tuntipalkasta tai korvata varallaoloaika vastaava vapaana. Reagointia vaativasta työstä pitäisi maksaa erillinen korvaus. 

–    Kyselymme vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että viestinnän päivystystyössä ei aina sovelleta edes työehtosopimusten varallaolokorvauksia. Tilanteet vaihtelevat, eikä selviä pelisääntöjä välttämättä ole. Organisaation somen kanssa ollaan naimisissa helposti myös vapaa-aikana, koska työnantajan tilit on usein kytketty henkilökohtaisiin tileihin. Tällöin työstä irtautuminen vapaa-ajalla voi olla vaikeaa, Repo sanoo.

Kuka päivystää kriisejä ja maineriskejä kesälomalla?

Vaikka Suomi hiljenee kesäksi, sosiaalinen media elää lomallakin. Kriisit tai maineriskit voivat muodostua somen 24/7 luonteesta johtuen milloin tahansa. 

Tällöin viestinnän ammattilaisten tehtävänä on selvittää kriisiä ja ehkäistä mainehaitat, jotka voisivat vahingoittaa esimerkiksi liiketoimintaa tai organisaation luotettavuutta. Viestijät vastaavat kriiseihin liittyvästä viestinnästä medialle, kansalaisille, asiakkaille ja muille sidosryhmille. 

–    Valitettavasti somessa syntyvät kriisit eivät katso kelloa tai lomia. Työpaikoilla on tärkeää luoda selkeät pelisäännöt somepäivystykseen, sovittava korvauksista ja vastuista etukäteen sekä ymmärtää somen tuoma kuormitus työntekijän palautumiselle, Repo sanoo.

Viesti ry on Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö, jonka jäsenet ovat mm. viestinnän asiantuntijoita, viestinnän suunnittelijoita, viestintäkoordinaattoreita, tiedottajia, viestintäpäälliköitä, markkinointipäälliköitä ja viestintäjohtajia. Viestillä on yli 2 400 jäsentä.

Somepäivystyskysely toteutettiin toukokuussa 2023 ja siihen vastasi 212 viestinnän ja sosiaalisen median ammattilaista. Vastaajista suurin osa kertoo työskentelevänsä yksityisellä sektorilla, kunnalla, järjestöissä tai valtiolla. Viesti ry on julkaisemassa sosiaalisen median päivystämiseen korvaussuosituksen syksyn 2023 aikana.

Lisätietoja:

Siina Repo, toiminnanjohtaja Viesti ry

040 485 0008

siina.repo@viesti.fi