Mari K. Niemi: Toimittajat voisivat ottaa vastuuta tutkijoiden kouluttamisesta
Vieläkö kansa luottaa asiantuntijoihin ja insitituutioihin, vai onko populismi vienyt paikan asiantuntijuudelta ja faktoilta? Poliittisen viestinnän tutkija ja poliittisen historian dosentti Mari K. Niemi vastaa neljään väitteeseen asiantuntijuudesta ja populismista.
1. Esimerkiksi talousuutisoinnissa on mahdollista valita taloustieteilijä sen mukaan, mitä hänen halutaan sanovan. Julkisuudessa pitäisi pystyä avaamaan paremmin sitä, miksi juuri tämä asiantuntija on valittu juuri tähän tarkoitukseen.
“Läpinäkyvyys on tärkeää. Ei voi olettaa, että kaikki tuntevat kaikkien alojen keskusteluja, joten voi olla hyvä avata yleisölle näkökulmaa, josta haastateltu tutkija tekee tutkimustaan. Jos tutkija on mukana puoluepolitiikassa, on reilua tuoda se esiin, koska silloin hän saattaa olla sitoutunut tietynlaisten mallien edistämiseen. Toisaalta politiikassa mukana oleminen ei korruptoi ammattitaitoa.”
2. Mediassa esiintyvistä asiantuntijoista 72 prosenttia on miehiä. Tilanne pitää oikaista ottamalla käyttöön sukupuolikiintiöt.
“Ei pidä. Uusien asiantuntijoiden hakeminen on toki toimittajille työlästä. Toivon, että kun usein käytetylle asiantuntijalle soitetaan, hän auttaisi toimittajaa ja miettisi, kuka on paras asiantuntija juuri tähän aiheeseen. Itse suosittelen vähän useammin naisia kuin miehiä, koska olemme vielä tilanteessa, jossa naisten esillä oleminen on sinällään tärkeää.
Tärkeä syy siihen, että tietyille asiantuntijoille soitetaan on se, että toimittajat tietävät saavansa heiltä mitä haluavat: kiinnostavaa, relevanttia, kansantajuista ja juuri sopivan pituista kommentointia. Sen taas oppii vain antamalla haastatteluja, joten toimittajat voisivat ottaa tässä vastuuta tutkijoiden kouluttamisesta haastattelemalla toisinaan aivan uusiakin nimiä.”
3. Pelkkä faktapohjainen asiantuntijuus ei enää riitä. Se pitää osata tuoda esiin ymmärrettävästi ja kiinnostavasti.
“Molempia tarvitaan. Päivittäismediassa tarvitaan välillä nimenomaan suppeasta aiheesta tietävää: on tehty teknologinen läpimurto, tulivuorenpurkaus estää lentoliikenteen tai on löytynyt uusi trooppinen tauti. Tällöin kyse on usein taustoittavista haaastatteluista, jotka eivät näy yleisölle. Toisinaan kommentoimaan taas riittää kuka tahansa alansa hyvin tunteva.”
4. Asiantuntijuus rakentuu tänä päivänä enemmän itsensä brändäyksen kuin akateemisten meriittien kautta.
“En asettaisi näitä vastakkain. Asiantuntemus on kaiken perusta, mutta tutkijan tunnettuus voi lisätä hänen vetovoimaansa haastateltavana. Kun haastattelin toimittajia tutkimukseeni, moni sanoi ettei juuri tunne haastattelemiensa tutkijoiden tutkimustyötä. Asiantuntjiuus määrittyy heille sen kautta, onko haastateltavalla relevanttia sanottavaa. Toimittaja ei ole vaikkapa politiikan tutkimuksen eri lohkojen asiantuntija. Uskon kuitenkin toimittajia, jotka kertoivat minulle myös, etteivät pelkät esiintymistaidot ja sanavalmius riitä.”
Teksti: Ninni Lehtniemi / Kaskas Media
Mari K. Niemi osallistuu Viestin järjestämään Vale, emävale, populismi – valtasiko #asiantuntijapopulisti median? -keskustelutilaisuuteen SuomiAreenassa 13.7. klo 10-11.15. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan keskustelijoiden näkemyksiä populismista! #asiantuntijapopulisti
