Muutoskestävä organisaatio on utelias ja siellä on luottamuksen ilmapiiri

Niin some vastaa kuin sinne huudetaan
20.10.2020
Uusi hallitus on valittu
Viestin hallitus vuodelle 2021 on valittu
24.11.2020

Muutoskestävä organisaatio on utelias ja siellä on luottamuksen ilmapiiri

Tiedätkö mitä Ellun Kanojen perustajan Kirsi Pihan romanialaiselta rescue-koiralta voi oppia? Sen, että kun sitä pelottaa, se jäätyy. Menee paniikkiin, jumiin.

Niin käy myös meille ihmisille, jos pelkäämme muutosta ja ahdistumme siitä. Kehitys pysähtyy ja menemme lukkoon, mitään uutta ei synny.

Korona on tuonut valtavia muutoksia monelle organisaatiolle, mutta osa on onnistunut luomaan uutta ja keksinyt, miten selvitä eteenpäin. Näin on käynyt esimerkiksi kasvuyritys Brellalle, jonka myynti pysähtyi keväällä käytännössä kokonaan, kun heidän kasvokkaisen verkostoitumissovelluksensa myynti pysähtyi. Mutta sitten välähti: tehdään alustasta virtuaalinen. Kuukaudessa käännettiin kelkka, myyntiluvut lähtivät kasvuun kohti uusia ennätyksiä ja tarvittiinkin jo lisää väkeä.

Sen sijaan, että menemme lukkoon, meidän pitäisi Kirsi Pihan mukaan säilyttää uteliaisuutemme. Utelias mieli on innostunut ja pystyy keksimään uusia ratkaisuja vaikeissakin tilanteissa.

Viesti ry:n viidennessä Viestinnän tulevaisuus -seminaarissa puhunut Piha korostaa psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Jos työpaikallamme pelätään tiedon leviämistä ja pantataan tietoa, ei tieto kulje eikä luottamusta synny. Avoin tiedonkulku on ykkösasia, joka luottamusta rakentaa. Korona on tuonut erityisesti paineita sisäiselle viestinnälle, joka monessa paikassa pitäisi Pihan mielestä räjäyttää atomeiksi ja rakentaa kokonaan uudestaan.

 

Avoin tiedonkulku rakentaa luottamusta

Luottavaisessa organisaatiossa voi kokeilla ja vähän mokatakin. Uusia asioita pitää yleensä testata, ennen kuin ne ovat valmiita ja toimivia, joten kokeiluvaiheellekin on hyvä antaa tilaa ja aikaa.

Niin kuin Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoi, luottamus syntyy vain tekojen kautta eli sanojen ja tekojen on oltava yhteismitallisia. Johtajiin luotetaan enemmän, jos he kertovat ikävätkin asiat niin kuin ne ovat, mutta osaavat silti samalla suunnata katsetta tulevaan ja luoda realistista toivoa. Ei siis pöhköä hypetystä, vaan järkeviä ajatuksia siitä, miksi tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.

Toivo rakentuu myös tekemisellä ja pienillä askelilla eteenpäin, isoa muutosta ei voi niellä kokonaisena yhdellä kertaa.

 

Tunnetta viestintään numeroiden tueksi

TietoEVRY:n Communications Lead ja Viestin puheenjohtaja Mari Tuokko korostaa tunteiden merkitystä viestinnässä. Pelkät numerot eivät yleensä riitä, vaan viestintään on saatava myös tunnetta, jotta haluttua muutosta tai kehitystä tapahtuu.

Brellan Marketing Lead Jaakko Jalkanen korosti myös luottamuksen, luovuuden, mutta myös kuuntelun ja empatian merkitystä muutoksessa.

Johtajuus ja viestintä ovat kytkeytyneet läheisesti toisiinsa, johtamista ei ole ilman viestintää eikä viestintää ilman johtamista. Muutostilanne ei muuta niiden pääperiaatteita miksikään. Kierrokset ja paineet kyllä kasvavat ja luottamus punnitaan, mutta arvot ja luottamus pitää rakentaa jo hyvän sään aikana organisaatiokulttuuriin. Kriisissä se on liian myöhäistä.

Kuten Mari Tuokko kiteytti, kaikki viestintä on omalla tavallaan muutosviestintää, koska viestinnällä pyritään loppupeleissä aina jonkinlaiseen toimintaan ja muutokseen sekä ainakin hitusen parempaan maailmaan, askel kerrallaan.

Kun halutaan viedä läpi muutos tai selvitä sen tuomista haasteista, ei riitä että suunnitelma on paperilla. Muutos ei tapahdu, ellei sitä viestitä. Nyt viestintää tarvitaankin enemmän kuin koskaan.

 

 

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *