Skip to content

Niin some vastaa kuin sinne huudetaan


Julkaistu: 18.12.2020
Kirjoittaja: Viesti ry
Kategoria: Yleinen

[fusion_builder_container hundred_percent=”no” equal_height_columns=”no” hide_on_mobile=”small-visibility,medium-visibility,large-visibility” background_position=”center center” background_repeat=”no-repeat” fade=”no” background_parallax=”none” parallax_speed=”0.3″ video_aspect_ratio=”16:9″ video_loop=”yes” video_mute=”yes” border_style=”solid” flex_column_spacing=”0px” type=”legacy”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ type=”1_1″ layout=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_color=”” border_style=”solid” border_position=”all” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding_top=”” padding_right=”” padding_bottom=”” padding_left=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”small-visibility,medium-visibility,large-visibility” center_content=”no” last=”true” min_height=”” hover_type=”none” link=”” first=”true”][fusion_text columns=”” column_min_width=”” column_spacing=”” rule_style=”default” rule_size=”” rule_color=”” content_alignment_medium=”” content_alignment_small=”” content_alignment=”” hide_on_mobile=”small-visibility,medium-visibility,large-visibility” sticky_display=”normal,sticky” class=”” id=”” font_size=”” fusion_font_family_text_font=”” fusion_font_variant_text_font=”” line_height=”” letter_spacing=”” text_color=”” animation_type=”” animation_direction=”left” animation_speed=”0.3″ animation_offset=””]

Olin MTV:n uutisaamussa keskustelemassa siitä, miten kasvokkainen keskustelukulttuuri ja somen keskustelukulttuurit eroavat toisistaan.

Erityisesti Twitter koetaan usein negatiiviseksi ympäristöksi. Luonteeltaan Twitter onkin enemmän yhteiskunnallisen, ideologisenkin keskustelun alusta kun taas esimerkiksi LinkedInissä tuodaan esiin omia onnistumisia uralla ja Instagramissa kerrotaan oman elämän kohokohdista tai sattumista.

Twitterissä koettu aggressiviisuus on valitettavasti täysin meidän käyttäjien omaa syytä ja ehkä huolestuttavinta on se, että emme edes itse tunnista toimivamme siellä negatiivisella, hyökkäävällä tai provosoivalla tavalla.

Kun erilaisissa selvityksissä somekäyttäjiltä kysytään, millaisista julkaisuista he tykkäävät, kukaan ei myönnä tykkäävänsä negatiivisista, hyökkäävistä tai vihaisista julkaisuista. Kuitenkin käytännössä reagoimme eniten negatiivisiin julkaisuihin, eli tykkäämme, jaamme ja kommentoimme eniten negatiivissävytteisiä twiittejä ja postauksia. Neutraalit tai puolueettomat postaukset eivät saa meitä toimimaan.

Twitterin algoritmi tulkitsee asian niin, että eniten reaktioita saaneet twiitit ovat suosituimpia ja näin ne nousevat ensimmäisinä meidän silmiemme eteen feedissä, kun avaamme Twitterin. Twitterissä pystyy vaihtamaan asetuksiin myös sen, että näkee ensimmäisenä uusimmat twiitit. Mutta mehän haluamme nähdä sen, mikä Twitterissä puhuttaa ja siksi usein myös haluamme näkyviin kiinnostavimmat twiitit.

Tunnistammeko itse sitä, että toimimme provosoivasti?

Joillekin provosoiva tyyli on strateginen keino saada huomiota. Jos kuitenkin on näyttöä myös siitä, että emme tunnista reagointiamme juuri negatiivisiin keskustelunjuonteisiin, niin osaammeko käsi sydämellä ja rehellisesti arvioida omaa toimintaamme ja käytöstämme somessa?

Eräs viestintäkonsultti kertoi, että kun hän on sparrannut asiakkaitaan avaaman sometilin, niin tyypillinen ensimmäinen postaus on ollut tyyliä: ”taas on juna myöhässä”. Jokin saa meidät ajattelemaan, että some on se paikka, minne kannattaa avautua vastoinkäymisistä, postata kuva kamalasta leikkaushaavasta tai vähintäänkin flunssalääkkeistä ja kauhistella poliitikkojen surkeaa toimintaa sekä yhä huonompaan suuntaan menevää yhteiskuntaa.

Meillä toki on feedissämme myös niitä ihania päivän piristäjiä, mutta jos koemme Twitterin pelkästään negatiiviseksi, niin ehkä olisi syytä pohtia, mihin somessa aikaamme käytämme ja millaisia keskustelunavauksia siellä itse teemme.

Sosiaalinen media kuormittaa viestinnän asiantuntijaa

Sosiaalinen media on 24/7 drive in -palvelu, eli avoinna ympäri vuorokauden ja kaikille avoin. Viestinnän asiantuntija voisi siis olla töissä koko ajan.

Yhä useampi organisaatio on ymmärtänyt sen, että oman julkisuuden hallinnan kannalta on ratkaisevaa, että viestintä päivystää somessa jatkuvasti. Arvaamattomat, negatiiviset ja yllättävät reaktiot pakottavat helposti koko kriisikoneiston käynnistämistä kellonaikaa katsomatta. Tästä huolimatta vain kolmasosa viestijöistä kertoo saavansa korvausta somepäivystämiseen käytetystä ajasta, eikä asiaan ole tullut muutosta vuosienkaan kuluessa.

Harva tulee ajatelleeksi myös viestijöiden vahvaa roolia siinä, että he sparraavat asiantuntijoitaan toimimaan somessa. Moni asiantuntija ei halua someen, koska pelkää persoonaansa kohdistuvia hyökkäyksiä ja kohtuutonta riepottelua julkisuudessa.

Kysymys on kuitenkin yhteiskunnallisesti merkittävä: kenelle me annamme julkisen keskustelun areenan ja sosiaalisen median ilmatilan? Annammeko somen toimia väärän tiedon levittäjänä, yleisenä jalkapuuna, räksyttämisen ja loukkaantumisten areenana vai onnistuisimmeko tekemään tilaa asiantuntijoiden tiedolle ja mielenkiintoisille, uusille ajatuksille? Ja ennen kaikkea: miten kaikki kokisivat olevansa joukkoon tervetulleita?

Kuuntele, kysy ja mieti sanavalintojasi

Omia keskustelutaitojaan kannattaa kehittää. Jotkut ehkä huomaamattaankin alkavat omaksua jonkinlaista erillistä, sosiaalisen median äänensävyä. Sosiaalisessa mediassa pätevät kuitenkin kaikki normaalit vuorovaikutuksen kohteliaisuussäännöt, jotka ovat voimassa silloinkin, kun olemme kahvilla tuttavan kanssa. Vieraille ihmisille kannattaa ehkä olla jopa astetta kohteliaampi kuin tutuille, koska heidän tavoistaan tulkita asioita ei voi olla kovin varma.

On joskus myös syytä läpivalaista kontaktit, joita seuraa ja olla joskus vain reagoimatta, vaikka ärsyttääkin. Uutisia ja asiantuntijoita kannattaa seurata eri lähteistä, myös mielellään muualtakin kuin somesta ja olemalla samalla lähdekriittinen.

Tärkeää on kuunnella, kysyä ja pohtia omia sanavalintojaan. Voi myös miettiä, mitkä kaikki asiat sinua ja eri tavoin ajattelevaa yhdistää, niitäkin nimittäin varmasti on. Voi myös kysyä itseltään vaikka kolme kysymystä ennen kuin twiittaa:

  • Onko tämä totta?
  • Onko tämä tarpeellista?
  • Onko tämä kilttiä ja hyväntahtoista?

[/fusion_text][/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]