Nolla lehtijuttua – tavoittavuus Twitterissä 517 000: Miten some ohitti median?
Viesti ry:n SuomiAreena –keskustelu Totuus uhattuna – miten toimittajasta tuli lobbari? oli viime keskiviikon (13.7.2016) yksi Suomen puhutuimmista aiheista Twitterissä. Hashtag #totuusuhattuna trendasi päivän kolmanneksi suosituimpana. Aiheen Twitter-tavoittavuus oli kahden päivän aikana 517 000 ja aiheesta twiitattiin 600 kertaa. Tämä osoittaa sen, että organisaatiot pystyvät näkymään, kuulumaan ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman ainoatakaan perinteisen median tekemää juttua tai haastattelua. Kaikki tämä tapahtuu viestinnän avulla.
Vaikka Suomen taloustilanne on heikko, viestintäala porskuttaa. Viestintäalan kymmenestä suurimmasta toimistosta lähes jokainen on huippukannattava.
Alan vahvin kasvaja oli viime vuonna Taru Tujusen johtama Ellun Kanat, jonka liikevaihto nousi 3,16 miljoonaan euroon edellisvuoden 1,90 miljoonasta eurosta.
Kasvun taustalla on se, että viestinnän merkitys on kiistämätön. Tämän ovat havainneet niin julkinen sektori, yritykset kuin järjestötkin.
Sidosryhmät ja asiakkaat tavoittaa parhaiten oman aktiivisen viestinnän kautta. Ongelmatilanteisiin vastataan nopeasti suoraan asianomaiselle ja uudistuksista kerrotaan ensimmäisenä itse.
Viesti ry:n keskustelun Totuus uhattuna – miten toimittajasta tuli lobbari? tavoittavuus (retweettaajien yhteenlaskettu seuraajamäärä) Twitterissä oli muutamassa tunnissa yli 300 000*, vaikka keskustelusta ei tehty yhtäkään juttua valtamediaan. Hashtag #totuusuhattuna trendasi päivän kolmanneksi suosituimpana.
Perinteistä mediaa ei välttämättä tarvita enää välikädeksi. Kuka tahansa voi olla media.
Somesta tuli johdon työkalu
Sosiaalinen media on ymmärretty myös johdon työkaluksi. Organisaatiolle halutaan kasvot, sillä kukaan ei halua asioida enää pelkän logon kanssa.
S-Ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu: Jos kieltäytyisin sosiaalisen median käytöstä, olisi sama, kuin jos kieltäytyisin työstäni.
SuomiAreenassa #somenhermolla-keskustelussa S-Ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu sanoi, että jos hän kieltäytyisi sosiaalisen median käytöstä, olisi sama, kuin jos hän kieltäytyisi työstään.
Hyvän viestintäkulttuurin juuret ovatkin johdossa, josta se leviää koko organisaatioon. Johdon on toimittava esimerkkinä. Vasta sieltä se voi ravita koko työyhteisön kulttuuria, jossa avoin, sujuva ja rakentava tapa kommunikoida tuo arvoa aina asiakaspalveluun ja myyntiin asti.
Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat yritykselle välttämättömiä ja sosiaalisen median käyttö on avoimuuden tärkein mahdollistaja.
Kun pelkästä yksisuuntaisesta tiedottamisesta on siirrytty avoimeen ja vuorovaikutteiseen viestintään, se edellyttää organisaatioilta myös entistä suurempaa vastuunottoa sanomisistaan. Sanojen on oltava linjassa tekojen kanssa ja kritiikkiin on pystyttävä vastaamaan.
Tulevaisuuden työelämässä ei ole raja-aitoja
Laadukkaan viestinnän edellytyksenä on vuorovaikutteisuus, mutta vastaavaa vaaditaan myös journalismilta. Alat on perinteisesti nähty toistensa vastapuoliksi, mutta viime vuosina ne ovat alkaneet saada vaikutteita toisistaan yhä enemmän.
Lisäksi median kriisi on tuonut viestinnän alalle runsaasti entisiä toimittajia.
Jungner: Toimittajien mukanaan tuomat journalistiset periaatteet ovat tuulettaneet viestinnän alaa
Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungnerin mukaan tämä on pelkästään hyvä asia, sillä toimittajien mukanaan tuomat journalistiset periaatteet ovat tuulettaneet viestinnän alaa ja saaneet yritysjohtajat janoamaan rehellistä, eettistä ja läpinäkyvää toimintaa, jota ei tarvitse hävetä eikä peitellä.
Toimittajien vahvuutena on nopeus sekä loistava taito kirjoittaa, otsikoida ja tiivistää asioita. Toisaalta viestintä on myös paljon muuta. Se on asiakaspalvelua, taitoa löytää ratkaisuja ja kykyä ajatella asioita pitkällä tähtäimellä koko organisaation ja jopa yhteiskunnan laajuudella.
Sekä journalismia että viestintää tarvitaan, mutta työelämä muuttuu ja alaa vaihdetaan kaikkialla yhä tiuhemmin.
Tulevaisuuden työelämässä ei ole raja-aitoja, on vain osaamista.
Mustasukkaisuus eri alojen välillä on turhaa, sillä pitkä ura samassa tehtävässä on enää harvalla mahdollista. Meillä kaikilla on lahjakkuutemme ja kaikkea sitä tarvitaan, jotta pystymme luomaan arvokasta tulevaisuutta.
Tulevaisuuden työelämässä ei ole raja-aitoja, on vain osaamista.
Siina Repo
kirjoittaja on Viesti ry:n toiminnanjohtaja, entinen Ylen ja MTV:n uutistoimittaja.
*Sanamuoto muutettu, ennen: Aihe tavoitti viiden tunnin sisällä 320 000 ihmistä. Alkuperäisen tekstin sanamuoto aiheutti vilkkaan keskustelun Twitterissä, jonka perusteella tehty tarkennus. Lisätty myös trendaustiedot. Lähteenä lukuun @PinnallaFI-palvelu.
Viesti ry:n ja Akavan Erityisalojen keskustelu SuomiAreenassa: Totuus uhattuna – miten toimittajasta tuli lobbari?
Lue lisää
Mikael Jungner: Vuorovaikutusteollisuus on uusi netti
Peter Nyman: Suomi nousuun brändäämisellä
Riku Rantala: Menestys ei tule koskaan yksin
Eeva Lehtimäki: Viestintää vaivaavat väärät mielikuvat
Sanna Ukkola: Journalismi, valitse suuntasi!
Heta Koski: Viestintä on organisaation elinehto