Pätkätyöläinen työskentelee jopa vuosikausia ilman lomia
Suomen Ylioppilaskuntien liitto SYL:n kannanotto opiskelijoiden lomailuun on herättänyt paljon polemiikkia.
SYLin mukaan opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä Suomessa, jolla ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon. Siksi he kannattavat perustuloa, jonka avulla myös opiskelijat voisivat lomailla kesäisin muun Suomen tavoin. Moni somekeskustelija on ollut kuitenkin sitä mieltä, että kun yhteiskunta maksaa korkeakoulututkinnon ja antaa siitä vielä rahaakin, niin tämän pitäisi jo riittää. Toisekseen, jos on päässyt korkeakouluun, on jo automaattisesti yhteiskunnan hyväosaisimpien joukossa.
Opiskeleminen voi erilaisten pärjäämisen paineiden kanssa olla hyvinkin rankkaa varsinkin yhdistettynä aktiiviseen työntekoon. Opiskelussa ja sen aikatauluttamisessa on kuitenkin onneksi myös paljon joustoja. Luentojaksojen välissä perioditaukoja on syksyllä, jouluna, keväällä ja kesällä.
Suomessa on kuitenkin myös niitä ryhmiä, joilla ei ole edes perioditaukoja. Yksi näistä ryhmistä on määräaikaisissa työsuhteissa jumittavat pätkätyöntekijät. Vuosilomalaki kohtelee määräaikaisia ja vakituisia työntekijöitä edelleen eri tavoin, vaikka ammattijärjestöt ovat penänneet tasavertaisuutta eri pituisiin työsuhteisiin. Vuosilomalaki uudistui 1.4.2019 alussa, mutta määräaikaisten tilanteeseen ei saatu muutosta.
Kymmenen vuotta töissä ilman lomaa?
Yli vuoden kestävissä työsuhteissa lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Alle vuoden työsuhteissa työntekijälle kertyy lomaa vain 2 päivää kuukaudelta. Ongelma on, että määräaikaisissa työsuhteissa lomaa kertyy niukasti ja sitä ei välttämättä voi pitää, etenkin, jos työsuhde alkaa ”väärään” aikaa vuodesta.
Jos esimerkiksi sekä edellinen työsuhde päättyy että uusi alkaa keväällä, ei kesälomasta yleensä ole tietoakaan. Määräaikaisen työsuhteen aikana lomia ei välttämättä ole mahdollista pitää, vaan ne maksetaan pois rahana. Pahimmillaan määräaikainen työntekijä voikin työskennellä vuosikausia tai helposti kymmenenkin vuotta putkeen ilman kunnon lomia.
Käytännössä ainoa ”lomailun” mahdollisuus voi olla työttömyysjaksojen aikana, jolloin tarkoitus olisi kuitenkin hakea uutta työtä. Työttömyysjakson on myös vaarana pidentyä, kun työnhakija joutuu hakemaan hengähdystaukonsa työttömyyden aikana. Ei varmaankaan tarvitse edes erikseen mainita, että pätkätyöläisen on muutenkin oltava jo paikkansa lunastanutta vakityöläistä vahvemmin valmiustilassa, todistettava jatkuvasti osaamistaan ja otettava enemmän ikäviä töitä vastaan samalla kun hänellä kuitenkin on työyhteisössä usein vähiten valtaa omaan työhönsä.
Sekä inhimillisesti, kansantaloudellisesti että työnantajan kannalta pitkällä tähtäimellä olisikin paljon viisaampaa, jos pätkätyöläisen olisi mahdollista pysyä vireessä ja pitää huolta jaksamisestaan jo työsuhteidensa aikana.
Määräaikaisuudet ovat tasa-arvokysymys
Määräaikaisia palkansaajia on Suomessa noin 363 000 eli 16 prosenttia kaikista palkansaajista. Määräaikaiset työsuhteet ovat edelleen yleisempiä naisilla kuin miehillä. Vuonna 2018 naispalkansaajista 19 prosenttia ja miespalkansaajista 13 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa, naisia määräaikaisena on siis noin 70 000 enemmän kuin miehiä.
Moni asiantuntijatyössä työskentelevä nainen saa ensimmäisen vakituisen työsuhteensa vasta 35–40 ikävuoden korvilla*. Vakituisessa työssä on helpompaa syventää osaamistaan, saada palkankorotuksia ja päästä ylempiin positioihin. Samalla vakituisessa työsuhteessa eläkekertymä on pätkäsuhteista tasaisempi, mikä on jo itsessään suuri tasa-arvokysymys naisille perhevapaiden vuoksi rikkonaisemmalla työuralla.
Määräaikaistuuksissa erityisesti julkisen sektorin pitäisi katsoa peiliin, sillä kunnat ja valtio teettävät pätkiä enemmän kuin yksityinen sektori.
Määräaikaisten lomakertymän olisi syytä kiinnostaa myös opiskelijoita, koska usein ongelma kulminoituu juuri opiskelusta työelämään siirtyvien kohdalla.
Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry
*Naisille määräaikaisuus on yleistä perheenperustamisiässä. Kun 1980-luvun alussa 25–34-vuotiaista palkansaajanaisista noin 15 prosenttia oli määräaikaisissa työsuhteissa, oli vastaava luku vuonna 2017 noussut noin 27 prosenttiin.