Skip to content

Perhevapaissa pitäisi päästä eroon on/off -ajattelusta


Julkaistu: 17.02.2021
Kirjoittaja: Siina Repo
Kategoria: Yleinen

[fusion_builder_container hundred_percent=”no” equal_height_columns=”no” menu_anchor=”” hide_on_mobile=”small-visibility,medium-visibility,large-visibility” class=”” id=”” background_color=”” background_image=”” background_position=”center center” background_repeat=”no-repeat” fade=”no” background_parallax=”none” parallax_speed=”0.3″ video_mp4=”” video_webm=”” video_ogv=”” video_url=”” video_aspect_ratio=”16:9″ video_loop=”yes” video_mute=”yes” overlay_color=”” video_preview_image=”” border_color=”” border_style=”solid” padding_top=”” padding_bottom=”” padding_left=”” padding_right=”” type=”legacy”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ layout=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_color=”” border_style=”solid” border_position=”all” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding_top=”” padding_right=”” padding_bottom=”” padding_left=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”small-visibility,medium-visibility,large-visibility” center_content=”no” last=”true” min_height=”” hover_type=”none” link=”” border_sizes_top=”” border_sizes_bottom=”” border_sizes_left=”” border_sizes_right=”” first=”true”][fusion_text columns=”” column_min_width=”” column_spacing=”” rule_style=”default” rule_size=”” rule_color=”” content_alignment_medium=”” content_alignment_small=”” content_alignment=”” hide_on_mobile=”small-visibility,medium-visibility,large-visibility” sticky_display=”normal,sticky” class=”” id=”” font_size=”” fusion_font_family_text_font=”” fusion_font_variant_text_font=”” line_height=”” letter_spacing=”” text_color=”” animation_type=”” animation_direction=”left” animation_speed=”0.3″ animation_offset=””]

Hallitus aikoo pidentää ja joustavoittaa nykyisiä perhevapaita. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen esitteli pitkään suunnitellun mallin tiistaina. Uudistuksen on tarkoitus astuvan voimaan vuoden 2022 elokuussa. Uudistuksessa on paljon hyvää, mutta se nojaa edelleen liikaa on/off -ajatteluun, jossa osa-aikaisia mahdollisuuksia ei huomioida.
 

Pitkään valmisteltu perhevapaauudistus kohtasi päivän valon tiistaina 16.2. sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen tiedotustilaisuudessa. Suurimmat uudistuksen tuomat muutokset olisivat, että molempien vanhempien kiintiöt kasvaisivat, koko vanhempainvapaakausi pitenisi parilla kuukaudella ja vapaita voisi pitää jatkossa myös pätkissä. Esitys lähtee nyt lausuntokierrokselle ja se annetaan eduskunnalle syksyllä.

Uudistuksessa on paljon hyvää, mutta joissakin asioissa se jää puolitiehen.

Hyvät puolet:
  • Isille kohdennetaan aiempaa enemmän perhevapaita ja näin heitä rohkaistaan myös suurempaan perhevastuuseen vauva-aikana. Uudistus ottaa myös huomioon erilaiset perhetilanteet.
  • Isiä houkutellaan pitämään vapaita erityisesti syntymän aikaan myös sillä, että vanhempainrahaa maksettaisiin heille korotettuna ensimmäiseltä 16 päivältä vastaavalla tavalla, kuin äitiysrahaa maksetaan.
  • Vauva saa kasvaa pari kuukautta kauemmin ennen päivähoitoon siirtymistä. Alle vuoden ikäinen vauva tarvitsee nimittäin jo lakisääteisestikin enemmän hoitajaresursseja kuin jo vuoden täyttänyt. Muutama kuukausi voi olla kriittinen aika siinä, käveleekö lapsi vai onko hän vielä täysin kanniskeltava tai nukkuuko hän yhdet, kahdet vai kolmet päiväunet päivässä.
Puutteet:
  • Uusi malli nojaa edelleenkin vanhanaikaiseen on/off -ajatteluun. Osa-aikainen vanhempainvapaa on nykyäänkin mahdollinen, mutta osittaisen vanhempainvapaan käyttö kuluttaa jatkossakin päivärahapäiviä, kuten kokoaikainen vanhempainrahapäivä. Tämä ei kannusta osa-aikaiseen työntekoon vapaiden lomassa. Täysimettäjille, yrittäjille ja provisiotyötä tekeville osa-aikaisuus olisi helpotus. Osa-aikaisuus voisi houkutella myös isiä jäämään kotiin, edes osaksi viikkoa.
  • Kiintiöitä voisi tehdä vielä rohkeammin isille, etenkin jos osa-aikainen työ perhevapaan aikana olisi mahdollista. Esimerkiksi Mothers in Business on ehdottanut 9+9 mallia.
  • Äidin työhön paluuta, työuraa ja eläkekertymää pitäisi tukea enemmän jo vanhempainvapaan aikana. Nyt on mahdollista tehdä sunnuntaisin töitä ilman, että se vaikuttaa tuen määrään. Tämä on kätevät tapa, jonka ansiosta äiti pysyy kärryillä työasioista ja tieto kulkisi esimerkiksi sijaistuksien aikana paremmin. Pelkkään sunnuntaihin jumiutuminen kangistaa työmarkkinoita, kaikki eivät saa toivomiaan sunnuntaivuoroja ja toiset pystyisivät jakamaan työtä esimerkiksi illoille ja päiväunien aikaan.
  • Vanhempainvapaalla esimerkiksi yhtiön tai järjestön hallitustyöskentely iltaisin keskellä viikkoa voi edelleen evätä päivärahoja, vaikka käytännön työ olisi tapahtunut ilta-aikaan, puolison jo tultua töistä. Tämä kokonaisuus pitäisi korjata käytännössä sosiaaliturvalainsäädännön uudistuksessa, mutta nykyisellä sunnuntaimallilla voisi olla suuri vaikutus myös pienten lasten äitien työmarkkinatilanteeseen ja eläkekertymiin.

Kiinnostavaa on tietenkin nähdä myös, mikä on kotihoidontuen kohtalo. On haastavaa tehdä yksiselitteisiä ratkaisuja yhdestä kokonaisuudesta tietämättä muiden palasten tulevaisuudesta.

 



Mikä uudistuksen perusteella muuttuisi?
  • Suurin muutos on, että molempien vanhempien perhevapaakiintiö pitenee ja perhevapaita voi jatkossa pitää pienemmissä pätkissä kuin nyt. Kumpikin vanhempi saa 160 päivärahan eli noin 6,5 kuukauden kiintiön, kun nyt äidille on korvamerkitty 105 arkipäivän eli noin 4,2 kuukauden äitiysvapaa ja isälle 54 eli noin 2,2 kuukauden isyysvapaa.
  • Lisäksi perheiden käytettävissä on nykyisin 158 arkipäivän eli noin 6 kuukauden vanhempainvapaa, mistä vanhemmat voivat sopia vapaasti, niin kuin nykyisinkin. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, lauantait lasketaan mukaan.
  • Päivärahapäiviä on viikossa 6, joten hallituksen malli toisi lasta kohden siis 12,8 kuukautta ansiosidonnaisia vanhempainrahapäiviä. Lisäksi loppuraskauden ajaksi tulisi 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha, eli kaikkiaan päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta eli kaksi kuukautta enemmän kuin nyt. Nykyäänkin äitiysvapaalle voi jäädä 30–50 päivää ennen laskettua aikaa, pääsääntöisesti käytössä on 40 päivää.
  • Jatkossa vanhempi voisi luovuttaa omasta kiintiöstään 0­–63 päivärahapäivää toiselle. Edelleen kiintiöön jäisi 97 päivää, vaikka esimerkiksi isä luovuttaisi omasta kiintiöstään kaiken sallitun määrän pois.

 

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry

[/fusion_text][/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]