Sanavalintojen ruotimisen sijaan pitäisi puhua arvoista

Kun oululainen kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen rakensi kömpelöä aasinsiltaa keskustelujen välille ja kutsui valtuuston kokouksessa vähäosaisia ihmisiä ihmisroskaksi, työt terveyskonserni Pihlajalinnan alueellisena toimitusjohtajana loppuivat heti seuraavana aamuna.

Pihlajalinna ei tiedottanut aiheesta laajemmin valtakunnallisesti* ennen seuraavan aamupäivän tiedotettaan, jossa kerrottiin Moilasen töiden päättymisestä. Moilanen itse pahoitteli tapahtunutta heti Twitterissä.

Erilaisista vähättelevistä, rasistisista ja erityiseen ihmisryhmään liittyvistä halventavista kommenteista tavatut johtajat ovat saaneet aiempaa nopeammin lähtöpassit työstään. Viime kuukausien aikana asiattomista sanomisistaan on hyllytetty muun muassa Kärsämäen koulun rehtori Tuomo Pesonen, Pori Jazzin toimitusjohtajaksi nimetty Aki Ruotsala.

Potkuja sopimattomista puheista ja käytöksestä on jaeltu ennenkin, mutta uutta on se, että johtavassa asemassa olevien kohdalla jo kertamöläytys johtaa potkuihin.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen mukaan työnantajien linja näyttää olevan tiukentumassa. Se on myös tiukempi, kuin miten oikeus siihen suhtautuisi. Oikeudessa ymmärrettäisiin tilanne paremmin, jos kyse olisi toistuvasta huonosta käytöksestä.

Pikaratkaisujen ajassa kriisi ratkotaan yhä useammin potkuilla

Yritykselle maine on kaikki kaikessa – ei ole liikevaihtoa, asiakkaita eikä sijoittajia, jos luottamusta markkinoilla ei ole.

Kuluttajia kiinnostaakin yhä enemmän se, millaisessa arvomaailmassa yritys elää ja millaisen puolen se valitsee. Organisaatioilta vaaditaan arvojohtajuutta tai vähintäänkin arvokumppanuutta asiakkaiden ja yhteiskunnan suhteen.

Organisaatiot ovat opiskelleet nyt vuosikausia kriisiviestintää ja ne ovat oppineet minimoimaan riskit. Vaikuttaa olevan pienempi riski erottaa heti, kuin harkita ja joutua selittelemään toisen puolesta tai odottaa, että myös omat sidosryhmät joutuvat kärsimään.

Elämme tietynlaisten pikaratkaisujen aikaa, jossa kriisi siis ratkaistaan potkuilla. Halutaan saada aikaiseksi nopea toimenpide, jolla julkisuudessa kupliva keskustelu saadaan vaimennettua ja sanoudutaan irti mainetta haittaavista kommenteista. Se ei kuitenkaan välttämättä ole suora osoitus vastuunotosta tai siitä, että asiat korjaantuisivat tai muuttuisivat.

Hoidammeko mainetta vai vahinkoa?

Pikapotkut voivat pahimmillaan kärjistyä mainehaitaksi. Salamannopea irtisanominen harkitsemattoman puheen takia voi tuottaa yritykselle helpot moraalipisteet, mutta aiheuttaa samanaikaisesti eettisen ongelman siinä, mikä on firman tapa ratkaista vaikeita asioita.

Organisaatioihin, asiantuntijuuden esilletuomiseen ja julkiseen esiintymiseen voi syntyä myös pelon kulttuuri, jos jokaista sanaa saa pelätä  – ihmisiä kuitenkin olemme ja sammakoita välillä pääsee. Rangaistaanko meillä virheistä aina potkuilla ja ratkaistaanko kriisit irtisanoutumalla itse niistä ja niiden hoidosta?

Alkukesästä syrjintäkohun keskelle joutunut Starbucks sulki väliaikaisesti 8 000 kahvilaa ja koulutti 175 000 työntekijäänsä käsittelemään yhtiön arvoja. Tosin tässäkään tapauksessa kohun aiheuttanut myyjä ei työskentele enää yhtiössä, mutta reagointi oli selvästi ratkaisukeskeisempi, kuin pelkkä potkujen antaminen ja asian kuittaaminen sillä.

Kriisissä on tärkeää olla proaktiivinen, osoittaa että tilanne ja eri osapuolia on kuultu, ongelma on otettu tosissaan, asioita selvitetään ja tilannetta ollaan korjaamassa.

On oleellista, että hoidamme myös itse ongelman, emmekä pelkästään suojele sen hetkistä mainetta. Jos ongelmaa ei korjata, maineriski on edessä tulevaisuudessakin.

Jo rekrytoinnissa on tärkeää käsitellä arvoja

Keskustelu jumahtaa helposti sanavalinnan ruotimiseen, kun meidän pitäisi puhua arvomaailmasta. Yksittäisten sanavalintojen ja pikapotkujen peittoon voi jäädä se oleellinen: mikä on se arvokeskustelu, joka olisi tärkeää käydä sanavalintojen takana?

Meidän pitäisikin puhua enemmän arvoista ja vähemmän sanavalinnoista. Vääristä sanoista syntyy kohu ja pahimmassa tapauksessa kriisi. Sanavalinta voi tuoda esiin arvomaailman, mutta on paljon myös heitä, jotka valitsevat sanansa oikein, mutta uusintavat meidän muiden huomaamatta toksista arvomaailmaa muulla toiminnallaan tai valinnoillaan.

Johtajan valinta on monen muun asian lisäksi arvovalinta. On tärkeää puhua jo rekrytointivaiheessa johtajakandidaatin kanssa arvoista jopa konkreettisin esimerkein. Kriisitilanteessa arvot lopulta mitataan.

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry

*Edit: Lisätty Pihlajalinnan tarkennuksen vuoksi ”tiedottanut aiheesta laajemmin valtakunnallisesti”, sillä Pihlajalinna oli postannut aiheesta Oulun Pihlajalinnan Facebookiin ja vastaillut Twitterissä ja  yksittäisten kyselijöiden twiitteihin ja kysymyksiin jo samana iltana.