Sattumista syntyy paras soppa
Monet opintojensa loppumetreillä viimeisillä voimillaan käyskentelevät nuoret aikuiset joutuvat suuren kysymyksen eteen: Mitä seuraavaksi? Epätietoisuus tulevasta vaivaa monen mieltä, ja vain harvalla on näköpiirissään jo unelmien työpaikka. Osa hakee kaikkia mahdollisia avoimia työpaikkoja, toiset ottavat aikalisän ja lähtevät matkustelemaan ulkomaille, kolmannet jatkavat sittenkin opintojaan, kun työpaikkaa ei kuulu.
Opintojen päättyminen on yhden aikakauden loppu. Sen lisäksi, että opiskelija-alennukset ovat vain muisto menneisyydestä, myös tiivis opiskelijaporukka alkaa väistämättä hajota. Kaikkien muutosten keskellä tulevaisuuttaan yrittää hahmotella päänsä sisällä hieman selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Päämäärätietoisuus, itseluottamus ja uskallus vievät meitä lähemmäksi tavoitteitamme. Silti, vaikka teemmekin harkittuja päätöksiä päivittäin ja kuvittelemme pitävämme ohjat omissa käsissämme, se, mitä elämä tuo tullessaan, selviää vain elämällä.
Omaa tarinaansa ei voi käsikirjoittaa. Suunnitelmia voi olla vaikka kuinka paljon, mutta sattumalla on aina oma paikkansa. Kuka tietää, mitä elämä tuo tullessaan vaikkapa tulevana vuotena? Uusia mahdollisuuksia, vanhoja tuttavuuksia, epätietoisuutta, pettymyksiä, onnistumisen tunteita?
Painotan, että oman hyvinvoinnin kannalta elämässä on tärkeää olla jonkinlainen punainen lanka. Olkoon se unelma, jonka saavuttamiseksi tekee töitä tai aate, joka ohjaa tärkeitä valintoja. Kaiken tämän keskellä on kuitenkin vapauttavaa huomata, että elämä on kaikessa ihmeellisyydessään sattumien summa. Elämää ei voi suunnitella jokaista yksityiskohtaa myöten, ja se on hyvä. Opiskelijakollegani, ottakaamme tukeva asento ja lähtekäämme rohkeasti kokeilemaan, mitä kaikkea universumilla on meille tarjottavanaan!
Annina Eloranta
Kirjoittaja on Tampereen yliopiston puheviestinnän opiskelija ja syksyn 2014 ViestiStipendin saaja. Viestin opinnäytetyöapuraha jaetaan kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2015 hakuaika jatkuu 15.2. saakka.