Some ja työntekijälähettilyys voivat olla mahdollisuus – mutta myös harmaan työn ansa

Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina (16.6.2019) juttu työpaikkalähettilyydestä sosiaalisessa mediassa.

Työntekijälähettilyys tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijä jakaa sosiaalisessa mediassa arkikokemuksiaan omalta työpaikaltaan positiiviseen sävyyn. Työnantajan näkökulmasta ele on hieno, koska se lisää organisaation toiminnan läpinäkyvyyttä sekä tekee organisaatiosta lähestyttävämmän ja luotettavamman. Se nostaa työntekijöiden osaamista, viihtymistä, työnkuvan sekä ammatin merkitystä ja houkuttelee uusia, päteviä työntekijöitä.

Organisaatiolta työntekijälähettilyys edellyttää luottamusta työntekijöihinsä, mikä kertoo jotakin myös työilmapiiristä.

Sosiaalisessa mediassa ihmiset kiinnostavat huomattavasti enemmän kuin kasvottomat organisaatiot. Somen ansiosta jokainen meistä voi olla media, minkä hyödyntäminen on vasta askel askeleelta alettu oivaltaa paremmin.

Hyvä somepresenssi on positiivinen ja uskottava

Hyvä somepresenssi on rakentava, todenmukainen, keskusteleva, uskottava, positiivisella tavalla tunteisiin vetoava, sopivasti henkilökohtainen, muttei tilittävä. Pelkkä yritysten mainosten jakaminen ei ole uskottavan työntekijälähettilään merkki.

Työntekijälähettilyyden pitää olla myös aina vapaaehtoista. Jokaisella on oikeus käyttää omia sometilejään miten haluaa, huomioiden kuitenkin työsopimuslain lojaliteetti- ja salassapitovelvollisuudet. Näiden mukaan työntekijä ei saa aiheuttaa työnantajansa maineelle haittaa tai kertoa liikesalaisuuksia. Työntekijän on käytännössä vältettävä myös sometoiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa työnantajan edun kanssa. Mitä vastuullisemmassa asemassa työntekijä on, sitä tiukempi lojaliteettivelvollisuus on.

Asiantuntija – ota ilmatilasi somessa, muuten joku muu ottaa sen

Yhteiskunta tarvitsee asiantuntijoiden ääntä. Erityisen tärkeää on saada asiantuntijoiden ääni kuuluviin somessa, koska muuten ilmatilan ottaa joku muu. Työntekijälähettilyys tukee työntekijän omaa työuraa ja tuo luonnollisella tavalla asiantuntijaosaamista esiin.

Työntekijälähettilyys voi vahvistaa myös tunnetta oman työn merkityksellisyydestä, mikä on äärimmäisen tärkeä edellytys hyvälle työelämälle etenkin nuorten silmissä. Pakkopullaa tai pelossa työskentelyä somessa esiintymisestä ei saisi tulla.

Some kasvattaa helposti harmaan työn määrää

On tärkeää pystyä keskustelemaan työnantajan kanssa työntekijälähettilyydestä ja ylipäätään somen vaikutuksesta työhön sekä työhön käytettävään aikaan. Moni asiantuntija tekee työtä muun ohella myös somen kautta. Sosiaalinen media kasvattaa herkästi harmaan työn määrää: emme oikein tunnista olevamme töissä, mutta emme vapaallakaan.

Harmaasta työstä ei makseta palkkaa eikä veroja. Se voi hidastaa työstä palautumista ja voi kuormittaa etenkin pitkällä aikavälillä liikaa.

Somessa esiintyy välillä myös verkkovihaa ja häirintää. Sosiaalisen median kautta tapahtuva häirintä on kuormitustekijä, jonka yhteydessä tarvitaan työnantajan tietoisuutta ja tukea. Työnantajalla on vastuu ehkäistä ja vähentää kuormitustekijöiden aiheuttamaa haittaa työntekijöiden terveydelle. Keskeinen väline on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi.

Siksi on tärkeää pitää kommunikaatio avoimena, luoda some- ja kriisiviestintäohjeistuksia, toimia yhdessä organisaation viestintäyksikön kanssa sekä puhua työhön käytettävän ajan korvaamisesta – myös somessa.

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry
Twitter: @siinarepo