#Somearmoa – kymmenen vinkkiä positiiviseen viestintään
Viestinnällä on erityisen suuri vaikutus siihen, kylvämmekö ympärillemme positiivisuutta vai negatiivisuutta. Yksi tärkein kanava hengen luomiseen tai sen tuhoamiseen on sosiaalinen media.
Some on ihanan herkullinen paikka velloa maailman pahuutta, viestinnän epäonnistumista tai yritysten, poliitikkojen ja viranomaisten päätöksiä, niin kuin jälleen menneeltä kesältä voimme havaita.
Monet ovat kuitenkin jo osoittaneet väsymystä siihen, että somekeskustelut kääntyvät turhan usein kanssaihmisten ideoiden tai tekojen moittimiseen ja jopa ivaamiseen.
Muun muassa Mikael Jungner on ihmetellyt kansallista kisaa toistemme ohi puhumisessa ja toistemme tahallisesta väärinymmärtämisestä.
Keljuilusta on tullut somehyve, kirjoitti puolestaan Outi Lammi blogissaan. Blogikirjoitus, jossa ilkutaan, hyökätään ja tehdään naurunalaiseksi takaa varmat jaot, hän kiteyttää.
Kun edessä ei ole yksilö, empatia katoaa, sanoi Jussi Pullinen Helsingin Sanomissa. Raivoaminen on väärin, eikä sen kohteeksi pitäisi kenenkään joutua, hän toteaa.
Somessa julkinen tuomitseminen ja pilkkaaminen on erittäin raskasta sekä yksilölle että organisaatiolle.
Some ei saa olla likasanko eikä julkinen jalkapuu mokaajille. On helppoa olla jälkiviisas ja sanoa, miten asioiden olisi pitänyt mennä. Meistä jokainen tekee virheitä ja jokaisesta meistä tuntuisi pahalta tulla soimatuksi somessa.
Somessa julkinen tuomitseminen ja pilkkaaminen on erittäin raskasta sekä yksilölle että organisaatiolle. Netissä jokaisella päivityksellä on yleisönsä, ja postaus saattaa säilyä bitteinä ikuisesti.
Miksi siis haluaisimme rakentaa kauhistelun, päivittelyn, arvostelun ja tuomitsemisen kulttuuria, kun voisimme uteliaasti kuunnella muiden ajatuksia, pyrkiä ymmärtäämään toisen näkökulmaa ja ehkä oppia samalla jotakin uutta?
Tärkeintä olisi kuunnella enemmän ja tuomita vähemmän.
Sosiaalinen media on täynnä mahdollisuuksia jakaa uusia ideoita ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, joten meillä on kaikki edellytykset käyttää sitä hyvän rakentamiseen.
Tärkeintä olisi kuunnella enemmän ja tuomita vähemmän. Meillä jokaisella on valta tukea juuri sellaista somekulttuuria, missä haluamme elää.
Antakaamme toisillemme armoa somessa.
Erimielisyyksissä voimme tuoda esiin lempeästi oman näkökulmamme sen sijaan, että jyräisimme totaalisesti toisen lausunnon. Antakaamme toisillemme armoa somessa.
Onneksi meillä on myös paljon kannustavaa ja rakentavaa someutta. Tästä esimerkkinä positiivista keskustelukulttuuria rakentava naisten työelämäverkosto, Ompeluseura, jossa 10 000 ryhmän jäsentä kannustaa toisiaan työelämässä.
Ravitkaamme siis positiivista viestintää runsaskätisesti.
Jos lipsut positiivisuuden uralta, näillä pääset takaisin raiteille – tässä kymmenen vinkkiä positiviiseen viestintään somessa
- Reagoi, jos sinut kutsutaan keskusteluun
- Ole hengeltäsi positiivinen, utelias ja rakentava
- Ole avoimen kiinnostunut myös eriävistä mielipiteistä
- Hillitse itsesi ensin, vastaa vasta sitten
- Esitä oma erimielisyytesi kohteliaasti
- Perustele mielipiteesi asiallisesti
- Käytä minä-muotoa (minä näen asian niin, että…), älä sinä-muotoa (sinä olet tuollainen…)
- Kohtuuttomiin asiattomuuksiin voi olla myös vastaamatta
- Lopeta ajoissa tai älä aloita ollenkaan, jos aihe on sielullesi liian räjähdysherkkä
- Tykkää keskustelun päätteeksi sovinnon merkiksi
Peace, #somearmoa!
Siina Repo
Kirjoittaja on Viesti ry:n toiminnanjohtaja