Suomalainen tutkija on aktiivinen Twitterissä, mutta pelkää vihapuhetta

Suomalaiset tutkijat ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Somea käyttää työssään jopa 73 prosenttia tutkijoista, selviää Viestin varapuheenjohtaja Anu Valkeajärven selvityksestä. Somea käytetään oman alan seuraamiseen ja tiedon hankintaan. Haittavaikutuksia somen käytöstä on kokenut kuitenkin noin kolmannes.

 

Kyselytutkimukseni perusteella suomalaiset tutkijat ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Työssään sosiaalista mediaa hyödyntää vähintään viikottain 73 prosenttia vastaajista. Tutkijat suhtautuvat erittäin myönteisesti viestintään ja sosiaaliseen mediaan viestintävälineenä. Sosiaalista mediaa käytetään oman alan seuraamiseen, tiedon ja tutkimusaineiston hankintaan, tutkimuksesta viestimiseen ja verkostoitumiseen. Yksin työskentelevä tutkija voi löytää sosiaalisen median kautta myös arvokasta vertaistukea.

Sosiaalisen median hyödyt voittavat haitat, mutta haittojakin on. Haittavaikutuksia on kokenut tutkijoista noin kolmannes ja heistä joka neljäs on muuttanut sosiaalisen median käyttöään haittojen vuoksi. Tutkijat kohtaavat asiatonta palautetta ja vihapuhetta. Tutkijoiden sanomisia vääristellään tai asiantuntemusta vähätellään. Asiattoman palautteen kohtaaminen saa tutkijat harkitsemaan sosiaalisessa mediassa julkaisemista, kaventamaan yleisöään tai lopettamaan jonkun palvelun käytön kokonaan. Tutkijat tarvitsevat tukea hankalien tilanteiden kohtaamiseen, mutta ohjeistuksia yliopistoilta tai tutkimusorganisaatioilta ei vielä juurikaan löydy tai tutkijat eivät ole niistä tietoisia.

 

Twitter on hyödyllisin asiantuntijalle

Sosiaalisen median palveluista erityisesti Twitter on tutkijoiden suosiossa. Twitter koetaan matalan kynnyksen keskustelufoorumiksi, jossa on helppo rakentaa verkostoja Suomessa ja kansainvälisesti. Twitterissä voi uskaltautua vaikka juttusille oman tutkimusalan tunnetuimpien nimien kanssa. Uudet tutkimustulokset saa Twitterin kautta nopeasti jaettua ja konferensseissa voi käydä keskustelua sovituilla aihetunnisteilla. Oikea-aikainen tviitti saattaa riittää uutiskynnyksen ylittämiseen mediassa tai rohkea kannanotto lainvalmistelyyn voi viedä ministeriöön kuultavaksi asiantuntijana.

Twitter vetoaa asiantuntijoihin tiedon jäsenneltävyyden ja helpon käytettävyyden vuoksi. Verkostoitumisen voi aloittaa etsimällä seurattavia henkilöitä aiheiden perusteella. Tarjolla on myös valmiita listoja kuten tutkija Tuomas Aivelon Researchers in Finland –lista.

 

Verkostoja rakennetaan pitkäjänteisesti

Sosiaalisen median käyttö ei ole  monellakaan tutkijalla suunnitelmallista, vaikka asiantuntijaksi brändääminen on usealla sosiaalisen median käytön tavoitteena.

Sosiaalisen median verkostojen rakentaminen on aikaa vievää. Jotta siinä voi onnistua, on oltava valmis keskustelemaan muiden kanssa avoimesti. Kannattaa myös varata aluksi pieni hetki päivittäin sosiaalisen median käytölle. Vartti päivässä löytyy yleensä helposti kahvitauolla tai töihin matkustaessa. Verkostojen rakentamisessa voi auttaa myös konkreettisten tavoitteiden asettaminen esimerkiksi ”tänään etsin viisi uutta seurattavaa” tai ”teen postauksen maanantaisin ja keskiviikkoisin”.

Vaikka houkutus on suuri verkostoitua vain toisten saman alan ihmisten kesken, kannustan etsimään verkostoon seurattavia myös oman kuplan ulkopuolelta.

 

Kärjistämistä varotaan

Hyvä tieteellinen käytäntö velvoittaa tutkijoita myös sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median nopeus saattaa houkutella kärjistämään, mutta tutkijan pitää muistaa vastuunsa tieteellisen tiedon välittäjänä. Keskustelemalla sosiaalisessa mediassa on mahdollista vaikuttaa ihmisten käsityksiin tieteestä ja tutkimuksesta. Tiedeviestinnän suosituksiin kannattaa tutustua ennen someen sukeltamista.

Hyvillä käytöstavoilla pärjää sosiaalisessa mediassa. Räyhäämiseen ei kannata mennä mukaan ja jos ärräpäät lentävät, näppäimistön ääreltä on hyvä poistua hetkeksi. Jos keskustelu ei näytä etenevän sen voi myös kohteliaasti päättää ja siirtyä muiden töiden pariin.

Hyviä vinkkejä tiedeviestintään löydät Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Vastuullinen tiede –sivustolta.

 

Lopuksi

Suomalaiset tutkijat ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Tutkijat näkevät sosiaalisen median merkityksen tutkimusviestinnässä kasvavan tulevina vuosina. Haasteena voi olla vihapuheen lisääntyminen tai sosiaalisen median palvelujen ongelmat yksityisyyden suojassa. Yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden sekä rahoittajien pitää jatkossa panostaa yhä vahvemmin tutkijoiden strategisen viestinnän tukemiseen. Näin sosiaalisessa mediassa tehtävälle tutkimusviestinnälle saataisiin muiden hyötyjen lisäksi myös lisää vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

 

 

Viisi vinkkiä: Näin pääset alkuun sosiaalisessa mediassa

 

1. Valitse kanavasi

Asiantuntija löytää todennäköisesti suurimman osan kohderyhmistään Twitteristä tai LinkedInistä. Facebookissa asiantuntijaviestintään on tehokkainta käyttää ryhmiä. ResearchGate on hyvä kanava tutkimusjulkaisujen jakamiseen. Jos haluat erottua joukosta, valitse käyttöösi visuaalisen viestinnän kanava kuten Instagram, YouTube tai Snapchat.

 

2. Kirjaa tavoitteesi

Tavoite voi olla esimerkiksi oman verkoston kasvattaminen tai uusien ideoiden löytäminen ja jakaminen.

 

3. Mieti aiheesi

Tiettyjen keskusteluaiheiden valinta helpottaa fokuksen löytämistä sekä sosiaalisen median seuraamiselle että oman asiantuntemuksen profiloimiselle. Valittua linjaa voi maustaa välillä vaikka viihdeohjelmista tai vapaa-ajan kalastuksesta keskustellen, mutta tiukasti asialinjalla voi halutessaan myös pysyä.

 

4. Varaa aikaa

Tämä saattaa vaikuttaa itsestään selvältä, mutta sosiaalisen median tavoitteellinen käyttö vaatii myös aikaa. Verkostot eivät synny itsestään. Varaa aikaa sekä sisältöjen tuottamiselle että keskusteluihin osallistumiselle.

 

5. Aloita

Älä siirrä sosiaalisen median käytön aloittamista enää tulevaisuuteen vaan aloita nyt. Lue Esa Väliverrosen pohdintaa ”Miksi tutkijan kannattaa osallistua julkiseen keskusteluun?”

Jos suunnittelu tuntuu vaikealta, ota avuksi TTY:n sosiaalisen median asiantuntijan Satu Kantin suunnittelema checklist ”Näin vaikutan sosiaalisessa mediassa”.

 

Anu Valkeajärvi
Viesti ry:n varapuheenjohtaja
Viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto

 

Blogiteksti perustuu kirjoittajan juuri julkaistuun opinnäytetyöhön Tutkija asiantuntijana sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median merkitys tutkijoiden viestinnässä ja verkostoitumisessa. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018) 

Aineisto on kerätty verkkokyselyllä tammi–helmikuussa 2018.