Suomen laajin viestintäalan työnkuvakartoitus: Viestintäalan kasvu ja hyvä työllisyystilanne jatkuvat

Kolme asiaa, jotka Postin viestinnässä olisi voinut mennä paremmin
4.9.2019
Haluatko kehittää viestinnän alaa? Hae Viestin hallitukseen!
11.10.2019

Suomen laajin viestintäalan työnkuvakartoitus: Viestintäalan kasvu ja hyvä työllisyystilanne jatkuvat

Viestinnän ammattilaisten työllisyysnäkymät ovat yhä valoisat ja alan uskotaan kasvavan edelleen, kertoo Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimus. Viestinnän ammattilaiset -tutkimus on Suomen laajin viestintäalan työnkuvakartoitus, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Tutkimukseen vastasi syyskuun 2019 aikana yli tuhat viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen teettivät Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, Julkisen alan tiedottajat JAT ry ja Kirkon viestintä.

 

Klikkaa tästä ja tutustu Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksen tuloksiin!

 

Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimuksen vastaajista jopa 75 prosenttia uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen. Vain kaksi prosenttia vastaajista katsoo alan hiipuvan (vuonna 2017: 68 prosenttia uskoi alan kasvavan edelleen). Myös alan työllisyystilanne nähdään edelleen hyvänä. Vastaajista 75 prosenttia kokee työllisyystilanteen edelleen melko hyvin turvatuksi useaksi vuodeksi eteenpäin (vuonna 2017: 74 prosenttia).

Naisten palkkakehitys alalla näyttää pysähtyneen. Vuonna 2017 naisten keskipalkka oli 3 800 euroa ja tänä vuonna 3836 euroa, kun taas miesten mediaanipalkka on nousussa (vuonna 2019: 4 100 euroa, vuonna 2017: 3 800 euroa). Edellisessä, vuonna 2017 toteutetussa Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksessa miesten ja naisten keskipalkka oli täsmälleen sama.

 

Viestijöiden pääasialliset työtehtävät sisällöntuotanto, mediaviestintä ja toimintaympäristön seuranta

Viestinnän ammattilaisten työnkuvassa korostuu päätehtävänä edelleen sisällöntuotanto ja -seuranta. Lisäksi pääasiallisia työtehtäviä ovat mediaviestintä ja toimintaympäristön seuranta, sisäinen viestintä, maineen ja brändin rakentaminen sekä sosiaalisen median asiantuntijatehtävät. Johtavilla viestijöillä työnkuvassa korostuvat erityisesti yhteiskuntasuhteet ja viestinnän johtaminen.

Viestintäyksikön päälliköistä tai vastaavista lähes 40 prosenttia osallistuu johtoryhmätyöskentelyyn täysivaltaisena jäsenenä, mutta runsas neljännes (29 prosenttia) ei osallistu lainkaan. Vastaajien organisaatioista vajaassa viidenneksessä on nimetyn henkilön vastuulle järjestetty some- ja mediapäivystys työajan ulkopuolella (19 prosenttia, 2017: 45 prosenttia). Tutkimukseen vastaajien mukaan some-päivystykseen käytettyä aikaa ei useimmiten korvata lainkaan tai se korvataan vapaa-aikana.

Viestijät aikovat panostaa seuraavan kahden vuoden aikana erityisesti strategiaviestinnän ja viestinnän johtamisen osaamisen kehittämiseen sekä sosiaalisen median osaamisen kehittämiseen.

 

Ammattinimike useimmin viestinnän asiantuntija tai suunnittelija

Alalla toimivien ammattinimike on useimmiten viestinnän asiantuntija tai viestinnän suunnittelija (28 prosenttia vastaajista) tai viestintä- tai tiedotuspäällikkö (22 prosenttia). Ammatti-identiteetti koetaan vahvaksi. Viestintätyöstä ollaan innostuneita ja työn tekeminen koetaan energisoivaksi, vaikka työtaakkaa on ja työpaineet aiheuttavat myös uupumusta.

Tutkimuksessa kysyttiin viestijöiden kantaa myös saavutettavuusvaatimuksiin sekä ammatti-identiteettiin ja työn merkityksellisyyteen liittyen. Näistä teemoista julkaistaan järjestökohtaisia tiedotteita ja kannanottoja lähiviikkojen aikana.

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n, Julkisen alan tiedottajat JAT ry:n ja Kirkon viestinnän toimeksiannosta tehdyn Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Kyseessä on Suomen laajin viestinnän ammattilaisten työnkuvakartoitus, joka on toteutettu säännöllisesti jo yli 30 vuoden ajan. Tutkimuksen vastausprosentti oli 20 %.

 

Tutkimustulosten julkistamistilaisuus tänään 8.10. klo 16 Helsingissä

Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksen julkistamistilaisuus järjestetään Helsingin yliopistossa 8.10. klo 16 alkaen. Koko tutkimus on nähtävissä järjestöjen sivulla julkistamistilaisuuden alkaessa.

Alustuspuheenvuoro: Vieraan katse organisaatioiden viestintään – professori Janne Seppänen, Tampereen yliopisto
Paneelikeskustelu: Viestintäjohtaja Sari-Leena Lund (Vakuutuskeskus), toimitusjohtaja, FT Elina Melgin (ProCom), asiantuntija Meira Pappi (ulkoministeriön maakuvayksikkö) sekä professori Janne Seppänen (Tampereen yliopisto). Paneelin juontaa JAT ry:n puheenjohtaja, VTT Salli Hakala (Helsingin yliopisto).

Tilaisuus on avoin toimittajille ja kaikille alasta kiinnostuneille. Unigrafia streamaa ja tallentaa tilaisuuden verkkoon. Lähetys on katsottavissa osoitteessa tämän linkin takaa.

 

Lisätietoja

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry
toimitusjohtaja Elina Melgin, puh. 040 821 1688

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry
viestintä- ja järjestöpäällikkö Laura Piiroinen, puh. 044 700 4044

Julkisen alan tiedottajat JAT ry
puheenjohtaja VTT Salli Hakala, puh. 050 319 9485

Kirkon viestintä, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, puh. 040 688 1421

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *