Tässä syyt, miksi viestijä voisi vaihtaa alaa

Viestintäjärjestöjen yhteisen Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksen mukaan lähes kolmasosa viestijöistä harkitsee alan vaihtoa. Kyselyyn vastanneista 32 prosenttia eli reilut kolmesataa viestijää noin tuhannesta vastaajasta on käynyt mielessään tätä pohdintaa. Aihetta pohdiskeli blogissaan myös ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin.

Viestinnän ala elää hyvää nousukauttaan, mutta onko jokin vialla, kun alan vaihto on niin monella mielessä? Tosin alanvaihtoajatusten määrä ei ole juuri lisääntynyt, 68 prosenttia viihtyy edelleen omalla alallaan ja saman verran vastaajista uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen.

Halusimme kuitenkin tietää, miksi alan vaihtoa harkitaan. Analysoimme kaikki kolmisensataa avointa vastausta ja jaottelimme ne seitsemään ryhmään. Tärkeimmät syyt alanvaihdon harkintaan ovat tässä.

 

1. Uralla eteenpäin

Yleisin syy (54 prosenttia alan vaihtoa harkitsevista) oli halu päästä eteenpäin ja nähdä jotakin uutta. Osa haluaa enemmän haasteita ja kokee, että oma organisaatio tai koko ala ei niitä pysty tarjoamaan.

Viestintä toimii eri alojen välissä. Viestijä näkee paljon, on hyvä oppija ja kiinnostuu eri asioista. Siksi on varmasti luonnollista, että kiinnostus herää muihinkin töihin.

Osalle luontainen suunta on organisaation johto, toiset kiinnostuvat organisaation substanssista, hr:stä tai IT-puolen tehtävistä. Osa vastasi yksisanaisesti kyllästyneensä tai leipääntyneensä omaan työhönsä. Uutta kiinnostavaa opittavaa ei enää näyttänyt löytyvän. Toisaalta tänä päivänä onkin luonnollista, että työuraan halutaan vaihtelua ja ammatinvaihto voi tapahtua useastikin uran aikana.

 

2. Työn kuormittavuus

Toiseksi yleisin syy (18 %) alanvaihtopohdintoihin on työn kuormittavuus.

Yle uutisoi, että myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen eli viestinnän erityisasiantuntijat tekevät ylitöitä keskimäärin yhden ylimääräisen työpäivän verran viikossa. Somepäivystäminen lisää kuormaa ja esimiestehtävissä työaika lipsuu vieläkin pidempiin päiviin.

Odotukset alalla ovat kovat ja aikataulujen suhteen ollaan ehkä ylioptimisia. Aikaa on harvemmin budjetoitu yllätyksille. Täydellinen onnistuminen ja varsinkin sen mittaaminen tai tulosten osoittaminen on hankalaa. Moni kokee jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, stressiä, kiirettä ja jopa burnoutia.

Joitain tehtäviä pitäisi siis karsia, automatisoida, ulkoistaa entistä rohkeammin tai palkata lisää väkeä, jotta viestijä ei uuvu.

 

3. Työmarkkinat ja palkkaus

Vaikka viestintä on yleisesti hyvin palkattu ala (mediaanipalkka 3 800 euroa) ja työpaikkoja on ollut viime aikoina tarjolla ennätysmäärä, niin työtilanne voi olla joskus hankala. Työn kuormittavuuden rinnalla viestijät ovat tyytymättömiä hankalaan työtilanteeseen tai palkkaukseen (18 %).

Valtaosa hyvin palkatuista työpaikoista sijoittuu pääkaupunkiseudulle tai suurempiin kaupunkeihin. Pienellä paikkakunnalla viestinnän työpaikkoja on vähemmän tarjolla. Joskus työn saamisessa tai uralla eteenpäin menemisessä ainoa vaihtoehto on alan vaihto.

Vaikka viestijöistä 84 prosenttia on vakituisessa työsuhteessa, määräaikaisuudet vaivaavat monia. Palkkaan ollaan pettyneitä etenkin kunnissa ja seurakunnissa, joissa palkkamediaani on jopa 500 euroa alan yleistä mediaania matalampi.

Jo nelikymppiset kertovat kokevansa ikäsyrjintää, mikä pakottaa myös pohtimaan muihin tehtäviin siirtymistä.

 

4. Työn sisältö ja työn muutos

Osa alan vaihtoa harkitsevista (16 %) kokee työn sisällön ja jatkuvat muutokset ongelmallisiksi. Osa kokee alan pinnalliseksi, toisaalta muutostahti ja jatkuva uuden omaksuminen läkähdyttää.

Työn kuormittavuuden vähentämisessä ja tehtävien priorisoinnissa voi katseen nostaminen kokonaiskuvaan auttaa. Viestintään pitäisi kuulua kokonaisuuksien näkeminen. Viestinnän pitää peilautua strategiaan eli siihen peruskysymykseen, miksi organisaatio on ylipäätään olemassa. Muu on käytännössä turhaa tai ainakin jotakin pitää pystyä vähentämään, jos jaksamiskäyrä on jatkuvasti punaisella. Joskus töiden järkevämpi organisointi, etätyöt tai paremmat työvälineet voivat jo auttaa.

Uudistukset ja muutokset pitäisi pilkkoa pienempiin palasiin ja aikataulutuksen kanssa oltava realistinen. On hyvä sanoa myös ääneen, jos aikataulu on mahdoton. Suuret uudistusprojektit edellyttävät, että jotakin muuta on siksi aikaa karsittava.

 

5. Alan arvostus

Osa (9 %) vaihtaisi alaa siksi, että viestintää ei arvosteta riittävästi. Vaikka viestintä on alana kasvussa ja palkat ovat yleisesti kehittyneet hyvin, sen koko potentiaalia ei välttämättä vieläkään kaikkialla ymmärretä.

Vastausten mukaan joissakin organisaatioissa viestintä katsotaan edelleen viimeiseksi pakolliseksi tukitoiminnoksi ja tämä näkyy myös resursseissa ja palkkauksessa.

Me viestintäjärjestöt samoin kuin jokainen viestijä itsessään olemme koko viestinnän alan käyntikortti ja voimme toimia työmme puolestapuhujina. Viestintä ja vuorovaikutteisuus ovat maailmassa niin tärkeitä asioita, että meidän on turha pitää kynttiläämme vakan alla.

 

6. Työpaikkakohtaiset syyt

Osalla alanvaihtohaave liittyi selvästi enemmänkin omaan työpaikkaan (6 %), kuin alaan yleisesti.

Alaa sinänsä ei pidetty toivottomana, mutta monella oman työpaikan ilmapiiri, organisaatiomuutokset, yt-neuvottelut tai johtamisen ongelmat ovat saaneet mitan täyteen, mikä heijastuu asenteena koko alaan.

Joskus työnteon tunnelma muuttuu merkittävästi kun vaihtaa työpaikkaa. Voi olla hyvä kurkistaa myös sektoreiden yli, julkisen ja yksityisen sektorin, suuren tai pienen yrityksen, järjestön, säätiön tai seurakunnan väliltä. Myös eri toimialoja kannattaa kokeilla.

Jos toimii, niin kuin on aina ennenkin on toiminut, niin mikään ei muutu. Pieni askeleen vaihdos tanssissa voi kuitenkin muuttaa koko tanssin.

 

 

 

 

*Kysymykseen vastasi 977 viestinnän asiantuntijaa. Heistä 316 kertoi harkinneensa vakavasti alan vaihtoa, ja heidän vastaukset on eritelty ylläolevassa taulukossa. Osa vastauksista on jaoteltu useampaan ryhmään, siksi vastaukset ovat yhteensä enemmän kuin 100 prosenttia. Tutkimusaineistona on käytetty syksyllä 2017 tehdyn Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksen avointen vastausten aineistoa. Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksen teettivät Viesti, Procom ja JAT.