Tekoälyn murros viestinnässä – opit 40 viestintäjohtajalta

Jukka Saksi syvähaastatteli 40 viestintäjohtajaa eri sektoreilta ja erilaisista organisaatioista. Lue Vieraskynästä, mitä mieltä viestintäjohto on tekoälyn murroksesta viestintäalalla ja mitä Saksi suosittelee pohtimaan tekoälystä juuri nyt.

Sain juuri valmiiksi selvityksen, jossa syvähaastattelin 40 viestintäjohtajaa eri sektoreilta ja erilaisista organisaatioista. Kysyin heiltä

• miten tekoäly muuttaa viestinnän arkea ja johtamista
• miten se heijastuu viestinnän ostopalveluihin ja
• mitä viestintäjohto ajattelee tekoälyllä luoduista kuvista vaikuttamisen välineinä.

Keskustelut olivat huippumielenkiintoisia ja huomasin, että oli juuri oikea aika ottaa asia puheeksi. Jokaisessa organisaatiossa joudutaan pohtimaan oma näkökulma ja suhde tekoälyyn.

Organisaatioissa ollaan tekoälyn suhteen eri vaiheissa. Joissain sitä jo hyödynnetään aktiivisesti ja on luotu yhteisiä pelisääntöjä, sekä arjen käytänteitä. Joissain organisaatioissa tekoälystä ei ole johtoryhmätasolla keskusteltu vielä lainkaan ja vain harva työntekijä on tehnyt yksittäisiä kokeiluja, lähinnä ChatGPT:llä. Jaottelin keskusteluiden pohjalta haastateltavat neljään eri ryhmään.

Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehostaa sisällöntuotantoa, ideointia ja luoda kustannustehokkaammin vaikuttavia visuaalisia maailmoja. Samalla se pakottaa meitä miettimään työroolejamme, sekä päivittämään viestinnän strategiat ja tavoitteet.

Selvitys korosti sitä, että tekoäly on jo keskellämme ja viestijöillä on sen suhteen merkittävä rooli. Muutokseen sisältyy paljon eettisiä kysymyksiä. Erityisesti korostaisin kykyä tunnistaa työyhteisöissä vallitsevia tunteita ja näkemyksiä.

Tekoälyyn liittyvä keskustelu on julkisuudessa siinä mielessä kaksijakoista, että samaan aikaan uutisoidaan sen vievän työpaikkamme ja toisaalta puhutaan valtavasta työvoimapulasta. Ei ole ihme, että ihmiset ovat hämmennyksissä.

Tilanne on viestijän kannalta kiinnostava. Kohtaamme työelämässämme samanaikaisesti kolme suurta muutosvoimaa. Työn murros, erityisesti hybridityön muodossa, tuo mukanaan uusia johtamis- ja viestintävaatimuksia. Arvo- ja vastuullisuusilmapiirin muutos korostaa kykyämme tulkita sidosryhmiemme arvolatauksia ja sopeuttaa viestiämme muuttuvaan ilmapiiriin. Samaan aikaan tekoälyn vahva kasvu vaikuttaa tapaamme ajatella, tehdä työtä ja oppia.

Viestintä on voimakas vaikuttamisen väline, ja tehtävänämme on valjastaa ja tukea organisaatiotamme pelon sijaan uteliaisuuteen ja valppauteen muutoksia kohtaan. Tällä tavoin pidämme kiinni siitä, että organisaatiomme säilyy kiinnostavana työnantajana ja haluttuna yhteistyökumppanina.

Muutokset murtavat myös perinteisiä johtamiskäsityksiä. Usein ylimmällä johdolla on laajempi näkemys organisaation tulevaisuudesta kuin henkilöstöllä. Kuitenkin tekoälyn osalta tämä oletus ei välttämättä pidä paikkaansa. Rohkenisin ajatella, ettei viisaus asu vain johtoryhmässä, mutta se saattaisi asua koko organisaatiossa.

Tämä muutosvoimien myllerrys voikin tarjota meille mahdollisuuden luoda uudenlaista yhteisöllisyyttä. On tärkeää varmistaa johdon ja henkilöstön hyvinvointi osallistamalla, kuuntelemalla ja tarjoamalla muutoskoulutusta. Dialogi on tässä yhteydessä oivallinen työväline.

Tällä tavoin voimme rakentaa kestävää ja ihmislähtöistä kulttuuria, joka tekee työyhteisöistämme vahvempia ja mukavampia työskennellä.

Rohkaisen myös ajattelemaan, ettei viestijöiden rooli ole vain tiedonvälitystä, vaan myös muutosjohtajuutta. Voimme tukea organisaatiomme jäseniä kohti uutta ja osin tuntematonta. On tärkeää luoda avoin viestintäkulttuuri, jossa kaikki voivat tulla kuulluksi ja osallistua muutoksen luomiseen. Yksi keskeinen selvitykseni tulos olikin, että tekoälymurros kannattaa tarinallistaa, eli viestiä siihen liittyvästä matkasta mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi. Silloin olemme myös kiinnostava taho seurattavaksi.

Me viestijät voimme muuttaa maailmaa. Uteliaisuus, valppaus ja rohkeus ovat avainsanoja tässä matkassa. Muistetaan, että meillä on valta vaikuttaa, inspiroida ja ohjata organisaatiotamme kohti uusia onnistumisia. Kannustetaan siinä toisiamme.

>Lue koko raportti: Viestintäjohdon tekoälyselvitys PDF-raportti

Jukka Saksi

Jukka Saksi valmentaa organisaatioita luomaan avoimen ja rohkean viestintäkulttuurin, joka hyödyntää myös tekoälyä. Jukka toteuttaa myös osallistavia arvoprosesseja. Hän on Arvovalta-kirjan (2020) ja Johtaja on Media! -kirjan (2016) kirjoittaja sekä toiminut yli 10 v johtamistehtävissä ennen yrittäjyyttä. Alunperin Jukka on artesaani, mutta sen jälkeen hän aikuisopiskellut MBA– ja KTT-tutkinnot. Hän on myös väitellyt finanssialan johtajuudesta (2013).