Tiedotusosasto: Kirsi Piha ja viestijän paikka organisaatiossa

Viestin uusi Tiedotusosasto-podcast pureutuu viestinnän alan kuumimpiin kysymyksiin. Ensimmäisessä jaksossa Viestin toiminnanjohtaja Siina Repo keskustelee Ellun Kanojen perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Kirsi Pihan kanssa viestijän paikasta organisaatiossa. Onko viestijä strateginen muutosvoima vai kallis sihteeri? Tämä artikkeli on tiivistelmä, johon on koottu jakson parhaita paloja.

Arvostetaanko viestijän työtä tarpeeksi?

Viestinnän arvostuksesta on puhuttu niin kauan kuin olen ollut bisneksessä mukana. Se on ymmärrettävää: me kaikki haluamme, että työtämme arvostetaan. Se on kuitenkin näkökulma, josta ei oikein pääse eteenpäin. Luulen, että viestijöiden turhautuminen ei itse asiassa liity siihen, arvostetaanko heitä tai viestintää. Turhautuminen syntyy siitä, kun tietää, millaisia mahdollisuuksia viestinnällä yrityksen ytimessä olisi, mutta ei aina pääse toteuttamaan niitä. Maailmalla on paljon hyviä esimerkkejä yrityksistä, joissa viestintä on aivan ytimessä. Meidän pitäisi oppia hyödyntämään näitä esimerkkejä ja lunastaa paikkamme itse.

 

Millainen viestijän rooli on strategian kannalta?

Maailma muuttuu koko ajan nopeammin. Se tarkoittaa sitä, että meillä ei voi olla kerran luotua strategiaa, jonka mukaan toimitaan seuraavat kymmenen vuotta. Strategiaa pitää ajatella joka päivä ja nahka on luotava uusiksi sekä sisäisesti että ulkoisesti. Siinä prosessissa viestintä on ainoa keino, jolla se onnistuu. Toki sillä, mitä yritys tekee, on iso merkitys. Mutta jos tekemisestä ei kerro, niin se jää näkymättömäksi, eikä arvoa synny. Ja jos joku uskoo, että muutokset menevät organisaatiossa läpi ilman kommunikaatiota, niin toivon, että hän ilmoittautuu, koska en ole itse koskaan nähnyt sellaista.

 

“Viestintä on ainoa keino, jolla muutos tapahtuu.”

 

Minkälainen viestintä vauhdittaa liiketoimintaa?

Mahdollisuuksiin tarttuva viestintä. Pitää toimia nopeasti ja olla relevantti halutuille kohderyhmille silloin, kun he ovat tiedon äärellä. Se on toki myös työlästä, eikä sitä voi suunnitella etukäteen. Se tarkoittaa pitkiä iltoja ja sitä, että muut työt jäävät tekemättä. Mahdollisuusviestintä jätetäänkin usein väliin resurssien puuttumisen takia ja todetaan, että tartutaan toimeen sitten seuraavalla kerralla. Näin hukataan mahdollisuuksia!

 

Miksi koet, että muutos on hyvästä?

Oikeastaan kyse ei ole siitä, onko muutos hyvästä vai ei. Muutos on olemassa. Ajatustapaa pitää muuttaa, sillä enää emme tee muutosprojekteja, vaan olemme muutoksen virrassa koko ajan. On myös väärin olettaa, että muutos joko onnistuu tai epäonnistuu. Asiat eivät ole mustavalkoisia: usein muutos onnistuu joiltain osin ja toisilta osin taas ei. Muutoksella on maineongelma, sillä kuvittelemme, että muutos usein epäonnistuu. Ajattelutapa vaikuttaa suoraan siihen, mihin kykenemme. Jos meille sanotaan, että onnistumisen mahdollisuudet ovat todella pienet, niin tietenkin motivaatio toimintaan pienenee.

 

“Oikeastaan kyse ei ole siitä, onko muutos hyvästä vai ei. Muutos on olemassa.”

 

Millainen organisaatio kestää muutoksia?

Organisaatio, joka kykenee konfliktointiin. Konfliktoinnilla tarkoitan itsensä haastamista. Se ei tarkoita riitelyä eikä pikkuasioista kinastelua, vaan tärkeisiin asioihin keskittymistä. Toki se on arjessa vähän sekasotkuista: kun joku ajattelee ihan eri tavalla, niin se voi sotkea omaa ajattelua. Lyhyellä tähtäimellä konfliktointi tuntuu ikävältä, mutta pitkällä tähtäimellä se on arvokasta, sillä se antaa uusia näkökulmia.

 

Mikä on viestinnän suhde muutokseen?

Mitään muutosta ei tapahdu ilman kommunikaatiota. Ei mitään. Sen tueksi tarvitaan kuitenkin sellainen hierarkia, joka ei estä konfliktointia eli haastamista. Jos organisaatio haluaa kehittyä, johdossa pitää olla kykyä ottaa haastamista vastaan ja osoittaa, että konfliktoimalla voi päästä jopa johtoryhmään. Konfliktointi organisaatiossa ei kuitenkaan tarkoita vain pomojen haastamista. Se tarkoittaa, että kaikkien työntekijöiden pitää pystyä haastamaan vertaistensa näkemykset.

 

Lopuksi: kolme tapaa, joilla Kirsi haastaa itseään

1. Pyrin siihen, että omassa organisaatiossani minua voidaan haastaa. Se ei varmasti ole aina helppoa. Toivon silti, että meillä ihmiset ovat saaneet kokemuksen siitä, että olen vastaanottavainen perustelluille näkemyksille.

2. Lukeminen on itsensä haastamisen helppo ja aika halpakin keino. Aina kun lukee jotakin, joutuu haastamaan omia ennakkoluulojaan ja senhetkistä tietoaan.

3. Keskustelen puolisoni kanssa työasioista. Hänkin on omassa organisaatiossaan vaikuttavassa asemassa ja jaksaa haastaa ajatteluani.