Tulevaisuuden ammattijärjestö on työelämän kehittämisen kumppani, neuvottelija ja sparraaja

Toimi näin kohdatessasi verkkovihaa
21.10.2018
Viestin hallitus vuodelle 2019 on valittu
29.11.2018

Tulevaisuuden ammattijärjestö on työelämän kehittämisen kumppani, neuvottelija ja sparraaja

 

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin siitä, että nuoret ovat hylänneet ammattijärjestöt. Jutussa ei esitetty aivan koko totuutta, sillä opiskelijajäseniä ei otettu jutussa huomioon. Esimerkiksi Akavan 609 000 jäsenestä 116 000 on opiskelijajäseniä.

On kuitenkin aivan totta, että jokaisen organisaation ja yrityksen, myös ammattijärjestöjen, on pohdittava jatkuvasti omaa ydintarkoitustaan uudelleen.

Tällä hetkellä mielikuva ammattijärjestöistä voi olla hyvin punainen, poliittinen, kapinoiva ja pölyinen, vaikka Suomessa on noin 80 erilaista ja kokoista ammattiliittoa. Niiden päätehtävä ei suinkaan ole suomalaisen viennin pysäyttäminen tai työelämän jäykistäminen, siitä huolimatta, että julkisuudesta voisi tällaisen käsityksen usein saada.

Työelämän muutoksesta puhutaan paljon ja sitä varten tarvitaan koko yhteiskunnan, sekä elinkeinoelämän että ammattijärjestöjen, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden panosta.

 

Toivoa uralle katkeruuden sijaan

Itse näen, että tulevaisuuden ammattijärjestöt voivat erikoistua omaan ammattikuntaansa, sen vahvuuksiin sekä tarpeisiin ja tuottaa tätä tietoa yhteiskunnalle. Toivon, että ammattijärjestöt voisivat toimia työelämän kehittämisen kumppaneina ja tuoda esiin palkansaajien kokemuksia jäseniensä kautta.

Toiset ammattijärjestöt käyvät puhumassa ministeriöissä itsensätyöllistävien asemasta ja toiset palkkatuen kehittämisestä. Keskustelemme Opetushallituksessa tulevaisuuden osaamistarpeista. Teemme jatkuvasti erilaisia lausuntoja työlainsäädäntöön liittyen ja rakennamme omia ehdotuksia, mutta tämä työ näkyy vähemmän mediassa.

Tärkeänä tehtävänä pidän myös sitä, että saamme työelämässä aikaan toivoa katkeruuden sijaan. Ammattijärjestöt eivät pysty muuttumaan työpaikoiksi, estämään globalisaatiota tai finanssikriisiä. Meidän on kuitenkin pystyttävä tukemaan ja kehittämään työikäisten resilienssiä uran eri käänteissä, epävarmoissa ja hankalissakin hetkissä.

 

Näin me sparraamme

Omassa ammattijärjestössäni Viesti ry:ssä sparrasimme marraskuussa kahden viikon intensiivikoulutuksessa viestinnän alan työttömiä ja saamamme palautteen mukaan onnistuimme vahvistamaan osallistujien ammatillista itsetuntoa merkittävästi. Lisäksi käynnistimme ensimmäisenä ammattijärjestönä Suomessa työpsykologipalvelun jäsenillemme. Järjestämme myös mentoriohjelmia työssäkäyville ja opiskelijoille. Tulossa on tukea myös perhevapailta palaaville. Lisäksi välitämme työpaikkailmoituksia.

Kaikilla ammattikunnilla ei ole työehtosopimuksia, mutta jo erilaisilla suosituksilla ja ohjeilla pystymme auttamaan sekä työnantajaa että työntekijää. Esimerkiksi moni työnantajakin kaipaa vinkkejä siihen, mitä pitää tehdä, jos sosiaalisessa mediassa roihahtaa kriisi lauantai-iltana.

Ammattijärjestöjen yksi tärkein tehtävä on aina ollut neuvottelutyö, joka tuskin tulee vähenemään, jos ja kun paikallinen sopiminen lisääntyy tulevaisuudessa. Neuvottelutyön on kehityttävä jatkuvasti ja neuvottelutaidoissa on ennen kaikkea opittava rakentavaa ja sovinnollista keskustelua sekä kuuntelemista. Marssit ja sanelut ovat molemmat vanhanaikaisia työkaluja.

 

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *