Skip to content

Tulevaisuuden viestijä kehittää kyberturvallista organisaatiota ja neuvoo eettisissä kysymyksissä


Julkaistu: 04.06.2020
Kirjoittaja: Siina Repo
Kategoria: Yleinen

Viestijä törmää yhä useammin työssään kyberhyökkäysiin. Tuoreen European Communication Monitor 2020-tutkimuksen mukaan yli puolet eurooppalaisista viestijöistä on törmännyt kyberhyökkäyksiin tai tietovarkauksiin työssään. Lue blogistamme, mitä muuta vuosittaisesta ECM-tutkimuksesta selvisi.

 

Viestintä on alana usein ensimmäisenä ottamassa vastaan iskuja yhteiskunnan muutostilanteissa. Se on raskasta, mutta toisaalta se on tehnyt meistä joustavia, muutoksessa hyvin selviytyviä, uteliaita ja tulevaisuusorientoituneita.

Kyberhyökkäykset ovat vielä suhteellisen uusi ilmiö viestijän työssä. Silti tuoreen European Communication Monitor 2020 (ECM)-tutkimuksen mukaan yli puolet eurooppalaisista viestijöistä on jo törmännyt kyberhyökkäyksiin tai tietovarkauksiin työssään.

Käytännössä kyberhyökkäys voi tarkoittaa esimerkiksi organisaation sosiaalisen median tilien tai nettisivujen hakkeroimista, tietojen varastamista tai vuotamista, palvelunestohyökkäyksiä tai muita verkkohyökkäyksiä. Tyypillinen palvelunestohyökkäys on sellainen, että yhtäaikaisilla palvelupyynnöillä tukitaan sivuston toiminnot ja näin kaadetaan sivusto.

Useimmiten kyberhyökkäyksen kohteena ovat pörssiyhtiöt ja julkinen sektori. Länsi- ja Pohjois-Euroopassa kyberturvallisuudesta puhutaan huomattavasti enemmän kuin Etelä- ja Itä-Euroopassa, jossa asiaan ollaan heräämässä hitaammin.

 

Lähes puolet viestijöistä osallistuu kyberturvallisuuden rakentamiseen

Suomessa tyypillisin kyberhyökkäys organisaatioissa on nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien hakkerointi. Lisäksi tapahtuu digitaalisen infrastruktuurin kaatamisia (cyber criminals close down our digital infrastructure, tietovarkauksia ja tietovuotoja.

Viestijöiden rooli etenkin tulevaisuudessa kyberturvallisuuden rakentajina ei ole lainkaan vähäinen. Jo nyt lähes puolet eurooppalaisista viestijöistä osallistuu kyberhyökkäysten ratkomiseen ja neljäsosa on ollut mukana muuttamassa organisaation rakenteita kyberturvallisempaan suuntaan. Hieman alle viidesosa on ollut luomassa ohjeistuksia tai testaamassa kyberturvallista teknologiaa. Erityisesti pörssiyhtiöissä viestijät osallistuvat kyberturvallisuuden rakentamiseen koko organisaation tasolla.

 

Ymmärrys etiikasta lisääntyy ja tiedonjano kasvaa

Eurooppalaiset viestijät kohtaavat yhä useammin työssään eettisiä haasteita. ECM-tutkimuksen mukaan jo lähes puolet (46,5 prosenttia) viestijöistä on kohdannut työssään eettisiä ongelmia, kun vielä vuonna 2012 vastaava luku oli 35 prosenttia.

Etiikka on kiinnostanut ihmisiä antiikin Kreikasta lähtien, joten haaste ei ole uusi. Ymmärryksen lisääntyminen eettisistä kysymyksistä, avoimuuden vaatimus, kasvanut itsereflektion määrä  ja toisaalta teknologian kehitys ovat tuoneet meidät uusien asioiden eteen. Eettiset kysymykset kiinnostavat aidosti ja niihin halutaan vastauksia.

 

Suomessa eettisiä ohjeita seurataan aktiivisesti

Etiikan kysymykset pohdituttavat yli puolta viestijöistä Euroopassa. Erilaisissa viestinnän rooleissa törmätään suunnilleen yhtä paljon eettisiin kysymyksiin, vaikka haastavuuden taso voikin vaihdella.

Etiikka pohdituttaa sekä netissä työskenteleviä, strategian tekijöitä, konsultteja, mediasuhteiden parissa työskenteleviä että brändin rakentajia.

Jos verrataan organisaatioita, konsulttiyrityksissä eettisiä haasteita koetaan yleisimmin. Tämän jälkeen tulevat kolmannen sektorin toimijat, julkinen sektori ja vasta sitten yritykset. Viestintätoimistot ja yritykset ovat eniten yksin ja nojaavat eettisissä ohjeissa lähinnä omaan harkintaan. Julkinen sektori käyttää usein valmista, eettistä koodistoa.

Suomessa esimerkiksi valtiolla on viestintäsuositukset ja hallituksella viestintästrategia, joissa käydään läpi myös viestinnän arvoja. Suomi komeileekin listassa kärkipaikoilla siinä, että käytämme työssämme ammatillista, viestinnän eettistä ohjeistusta.

Avoimesti tarjolla on esimerkiksi viestinnän eettiset ohjeet.

Koska viestijällä on suuri rooli kriisitilanteiden ehkäisemisessä ja niiden jälkihoidossa samoin kuin vastuullisuudessakin, viestijä voisi hyvinkin toimia organisaatioiden eettisen koodiston rakentajana.

 

Pohjoismaat poikkeuksellisen segregoituneita

ECM-tutkimuksen mukaan valtaosa viestinnässä työskentelevistä on naisia läpi Euroopan. Suomessa jopa 91 prosenttia viestinnän asiantuntijoista on naisia, Ruotsissakin 90 prosenttia, mikä on hämmentävän segregoitunut näkymä. Kreikassa alalla on eniten miehiä, 41 prosenttia, kun taas naisia on 59 prosenttia.

Suomessa tosin myös viestinnän johtajat ovat usein naisia (76 prosenttia) kun esimerkiksi Saksassa viestinnän johtajista naisia on vain 36 prosenttia.

Suurin osa vastaajista kokee, että tasa-arvo alalla on parantunut, mutta moni näkee, että parantamisen varaa edelleen on. Tasa-arvo on kokemusten mukaan parantunut Espanjassa, Kreikassa ja Belgiassa, mutta Saksassa, Italiassa ja Itävallassa kaivataan edelleen parannuksia.

 

Palkkakehitys on pysähtynyt

Euroopassa viestijöiden palkat jakautuvat käytännössä kahtia: hyviin ja huonoihin. Suomi on hyvien palkkojen alapäässä ja sijoittuu koko tilaston keskivaiheille.

Jos haluaa tienata viestinnällä 100 000 euroa vuodessa, kannattaa suunnata ensimmäisenä Sveitsiin tai vaihtoehtoisesti Tanskaan tai Saksaan. Sveitsissä lähes 80 prosenttia viestijöistä tienaa yli 100 000 euroa vuodessa, Tanskassa 55 prosenttia ja Saksassakin 38 prosenttia.

Suomessa 11 prosenttia viestijöistä tienaa yli 100 000 euroa, kun taas 44 prosenttia tienaa 30 000-60 000 euroa vuodessa. Viestijöistä 43 prosenttia ansaitsee 60 000-100 000 euroa vuodessa.

Palkat ovat koko Euroopan tasolla – niin kuin Suomessakin pysyneet samoissa viime vuosina. Isopalkkaisten viestijöiden määrä on Euroopassa jopa hieman vähentynyt. Viime vuonna 11 prosenttia vastaajista tienasi yli 100 000 euroa vuodessa, kun tänä vuonna vastaava luku oli 9 prosenttia.

Kiinnostavaa on nähdä, miten koronakriisi vaikuttaa viestijöiden asemaan jatkossa. Viestinnän työn määrä on lisääntynyt, joten toivon mukaan tämä näkyy myös palkkapussissa.

 

 

European Communication Monitoring on vuosittain tehtävä kyselytutkimus eurooppalaisille viestijöille. Mukana on 44 eri maata ja yli 2000 viestijää. Kyselyn toteutti tänä vuonna Euprera, European Association of Communication Directors EACD, Cision ja Fink&Fuchs.

 

Seuraa Viesti ry:n koulutuksia ja webinaareja, tulossa muun muassa:

  • Mitä viestijän kannattaa tietää kyberturvallisuudesta – kyberturvallisuuden ABC
  • Johtajuusseminaari
  • Pomoverkosto

 

Seuraa kanaviamme!

 

[our_team image=”https://www.viesti.fi/wp-content/uploads/2020/06/siina-uusi-kuva-2.jpg” title=”Siina Repo” subtitle=”Toiminnanjohtaja” email=”siina.repo@viesti.fi” phone=”” facebook=”” twitter=”https://twitter.com/SiinaRepo” linkedin=”https://www.linkedin.com/in/siina-repo” vcard=”” blockquote=”” style=”horizontal” link=”” target=”” animate=””][/our_team]