Tutkimus viestinnän ammattilaisista: Valoisat työllisyysnäkymät vahvistavat ammatti-identiteettiä
Suomen suurimman viestinnän alaa kartoittavan tutkimuksen mukaan viestinnän alan työllisyysnäkymät ovat valoisammat kuin vuosiin. Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksessa miesten ja naisten palkkamediaani on täsmälleen sama, mutta useimmissa korkeammissa palkoissa hajontaa esiintyy miesten eduksi. Joka toinen vuosi toteutettavaan työnkuvakartoitukseen vastasi syyskuussa lähes 1 200 viestinnän ammattilaista. Tutkimuksen teettivät Julkisen alan tiedottajat JAT ry, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry.
Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksen vastaajista peräti 68 prosenttia uskoo viestinnän alan kasvavan edelleen. Vastaajista vain 2 prosenttia katsoo alan hiipuvan.
Tutkimuksen mukaan viestinnän alan työllisyysnäkymät ovatkin valoisammat kuin vuosiin. Vastaajista 74 prosenttia uskoo, että alan työllisyys on turvattu useaksi vuodeksi eteenpäin (2015: 69 prosenttia).
Viestintäkonsulteista 65 prosenttia kertoo, että toimiston henkilöstömäärää on lisätty entisestään kahden viimeisen vuoden aikana.
Viestintään myös käytetään usein entistä suurempia summia. Yli miljoonan euron budjetti on käytössä yhä useammalla, jopa 17 prosentilla (2015: 9 prosentilla) vastaajien organisaatioista. Viestintäbudjetin koko on tyypillisimmillään 200 00 – 500 000 euroa.
Enemmistö vastaajista (62 prosenttia) kertoo, että viestinnän työtä ei ulkoisteta enempää kuin ennenkään. Runsas neljännes on lisännyt ulkoistuksia, joka kymmenes on puolestaan vähentänyt sitä. Eniten ulkoistetaan visuaalista ilmettä ja käännöstöitä.
Viestijöiden palkkakehitys on pysähtynyt pitkän nousun jälkeen: mediaanipalkka on 3 800 euroa.
Työnkuvassa korostuvat sisällöntuotanto ja maineen rakentaminen
Maineen ja brändin rakentaminen sekä sisällöntuotanto ja -seuranta ovat vahvistuneet entisestään viestinnän ammattilaisten pääasiallisina työtehtävinä. Johtavilla viestijöillä näiden lisäksi korostuvat yhteiskuntasuhteet ja lobbaus.
Sosiaalisen median osaamiseen, strategiaviestintään sekä viestinnän johtamiseen aiotaan panostaa eniten tulevien kahden vuoden aikana. Some näyttää vakiintuneen viestijöiden arkityöksi. Myös visuaalisen viestinnän taidot korostuvat työn kehittämisessä. Ymmärrystä markkinoinnin yhdistämisestä muuhun viestintään halutaan kehittää sekä sisäistä sparrausta lisätä.
Alan tehtävänimikkeiden kirjo on kasvanut runsaasti kahdessa vuodessa. Sen sijaan tiedottaja-tittelillä työskentelee entistä harvempi (2017: 15 prosenttia, 2015: 21 prosenttia). Tiedottajaa yleisempi nimike on viestinnän asiantuntija tai -suunnittelija (17 prosenttia).
Tutkimuksessa kysyttiin viestijöiden kantaa lobbaukseen ja eettisiin ongelmiin. Näistä tulee järjestökohtaisia tiedotteita, kannanottoja ja tulkintoja lähiviikkojen aikana.
Viesti ry:n, ProComin ja JAT ry:n toimeksiannosta tehdyn Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksen toteutti IRO Research Oy. Kyseessä on Suomen laajin viestinnän ammattilaisten työnkuvakartoitus, joka on toteutettu säännöllisesti jo yli 30 vuoden ajan. Tutkimuksen vastausprosentti oli 29 %.
Lisätietoja
Viesti, toiminnanjohtaja Siina Repo, puh. 040 485 0008
ProCom, toimitusjohtaja Elina Melgin, puh. 040 821 1688
JAT, puheenjohtaja Sari-Leena Lund, puh. 040 754 8901