Skip to content

Työn tehostuminen, ammatti-identiteetin vahvistuminen ja työmotivaation lisääntyminen – johtajalta saadulla sosiaalisella tuella on merkitystä


Julkaistu: 27.01.2021
Kirjoittaja: Siina Repo
Kategoria: Yleinen

Koemme usein tärkeäksi, että pääsemme jakamaan omat onnistumisemme tai turhautumisemme muille ihmisille. Asiasta kertomisella pyrimme saamaan toiselta jotain, mikä vahvistaa hyvän olon tunnettamme tai helpottaa negatiivista olotilaamme. Se voi olla esimerkiksi neuvo, kannustus tai onnittelu. Tapa, jolla toinen reagoi kertomaamme, on suuri merkitys vuorovaikutustilanteen lisäksi laajemmin koko vuorovaikutussuhteen kehittymiselle.

Sosiaalisella tuella tarkoitetaan nonverbaalista ja verbaalista viestintää, joka vähentää tuen saajan epävarmuutta tilanteesta, itsestä, toisesta tai vuorovaikutustilanteesta ja vahvistaa tuen saajan kokemusta elämänhallinnasta ja hyväksytyksi tulemisesta. Supportiivinen viestintä puolestaan kuvaa sosiaalista tukea viestintäkäyttäytymisen tasolla ja sillä tarkoitetaan verbaalista ja nonverbaalista viestintäkäyttäytymistä, jossa pyrkimyksenä on avun hakeminen tai tarjoaminen.

Kyseessä on monimuotoinen viestinnän ilmiö, jonka yhteys ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin on kiinnostanut tutkijoita jo pitkään. Huomio on kiinnittynyt etenkin sosiaalisen tuen esiintymiseen tuen saajan negatiiviseksi kokemissa tilanteissa, vaikka Ilmiö on tunnistettavissa myös positiiviseksi koettujen tilanteiden yhteydessä.

Halusinkin omassa tutkielmassani tarkastella sosiaalista tukea sekä negatiivisten että positiivisten tilanteiden yhteydessä.

Maisterintutkielmani tavoitteena oli kuvata kulttuurituottajien kokemuksia johtajalta haetusta ja saadusta sosiaalisesta tuesta sekä negatiiviseksi että positiiviseksi koettujen tilanteiden yhteydessä. Lisäksi tavoitteenani oli kuvata sitä, millainen merkitys saadulla tuella on työntekijöille. Tulosten perusteella johtajalta saatu tuki koettiin tärkeäksi molempien tilanteiden yhteydessä, vaikkakin supportiivisen viestinnän funktiot olivat erilaisia negatiivisten ja positiivisten tilanteiden yhteydessä.

 

Supportiivisen viestinnän funktiot negatiivisten tilanteiden yhteydessä

 

Työn tehostaminen. Johtajalta saadun tuen ansiosta työntekijät kokivat pystyvänsä olemaan tehokkaampia työssään. Työaikaa ei kulunut turhaan sellaisten asioiden selvittämiseen, joihin johtajalta oli mahdollista saada tukea tiedon ja neuvojen muodossa. Työn tehostumisen kokemusta lisäsi myös se, että johtajalta saadun tuen myötä työntekijöiden oli helpompi hahmottaa organisaation yhteiset tavoitteet ja siten suunnitella omaa työtään niiden mukaiseksi.

Työntekijän hallinnan tunteen vahvistaminen. Työntekijät kokivat johtajalta saadun tuen vahvistavan heidän hallinnan tunnettaan siten, että kuormittaviin tekijöihin oli helpompi ottaa etäisyyttä ja omat virheet kyettiin asettamaan oikeisiin mittasuhteisiin. Myös päätöksentekoon liittyviin epävarmuuden tunteisiin saatiin helpotusta johtajan tarjoaman tuen myötä.

Yhteisöllisyyden luominen. Johtajalta saadun tuen ansiosta työntekijät kokivat, etteivät ole yksin haastavien tilanteiden äärellä, vaan taustalla on aina myös johtajan ja koko organisaation tuki. Tämä lisäsi luottamusta johtajaa kohtaan ja vahvisti työntekijöiden organisaatioon liittyvää yhteisöllisyyden tunnetta.

Työntekijän organisaatioon kuulumisen vahvistaminen. Johtajalta saadun tuen puute saattoi johtaa tyytymättömyyteen koko organisaation toimintaa kohtaan, kun taas saadun tuen myötä työntekijät kokivat olevansa motivoituneempia palaamaan työnsä äärelle.

 

Supportiivisen viestinnän funktiot positiivisten tilanteiden yhteydessä

Työntekijän ammatti-identiteetin vahvistaminen. Positiivisten tilanteiden yhteydessä johtajalta saadun tuen myötä työntekijät kokivat olevansa päteviä ja ammattitaitoisia työssään ja osaavansa tehdä työnsä erinomaisesti.

Yhteisten tavoitteiden kirkastaminen. Johtajalta saadun tuen myötä työntekijät kokivat ymmärtävänsä organisaation tavoitteita paremmin. Saatu tuki kannusti suorituksiin ja tekemään työtehtävät jatkossakin vähintään yhtä hyvin. Työntekijät kertoivat kokevansa, että saatu tuki selkeytti sitä, mitä heiltä työntekijöinä odotetaan.

Työntekijän arvostetuksi tulemisen kokemuksen lisääminen. Työntekijät kokivat johtajalta saadun tuen lisäävän heidän kokemustaan arvostettuina työntekijöinä olemisesta. Tuen myötä työntekijät kokivat tulevansa nähdyksi ja kuulluksi työyhteisössä, minkä puolestaan koettiin viestivän sitä, että he ovat tärkeitä ja arvokkaita työntekijöitä koko organisaatiolle.

Työntekijän työmotivaation lisääminen. Johtajalta saadun sosiaalisen tuen myötä työntekijät kokivat, että heidän työpanoksensa oli huomattu myös johtotasolla, mikä puolestaan lisäsi heidän kokemustaan työnsä merkityksellisyydestä ja siten lisäsi heidän työmotivaatiotaan.

 

Lopuksi

 

Sosiaalinen tuki onkin olennainen osa laadukkaita vuorovaikutussuhteita – myös työelämän kontekstissa.

Sosiaalisella tuella on tärkeitä funktioita sekä tuen saajan negatiiviseksi että positiiviseksi kokemissa tilanteissa johtaja-alaissuhteessa. Tieto on hyödyksi johtaja-alaissuhteiden ja laajemmin työyhteisöviestinnän kehittämisessä, sillä sen avulla työyhteisön tukemisen prosesseja voidaan kehittää tukemaan paremmin työntekijöiden tarpeita. Laadukkaat työyhteisön vuorovaikutussuhteet ovat eduksi koko organisaatiolle, joten niiden luomiseen ja ylläpitämiseen on syytä panostaa.

 

Marika Laiho

ViestiStipendin saaja keväältä 2020

 

Blogikirjoitus on tehty maisterintutkielmani pohjalta, joka kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta:

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71903

 

Kirjallisuutta:

 

MacGeorge, E. L., Feng, B., Burleson, B. R. (2011). Supportive communication.

Teoksessa: Daly, J. A. & Knapp, M. L. The Sage handbook of interpersonal

communication (4th ed.). Thousand Oaks: Sage.

 

Mikkola, L. (2020). Supportive Communication in the Workplace. Teoksessa:

Mikkola, L. & Valo, M. Workplace communication. New York: Routledge.