Työnantaja: satsaa harjoittelijaan, niin satsaat organisaatiosi tulevaisuuteen

Viesti uudisti palkkasuosituksensa yksityissektorin viestijöille. Samalla viestinnän alan harjoittelupalkkasuositus laitettiin uuteen uskoon. Harjoittelija on organisaatiolta suuri panostus, mutta myös voimavara, joten tulevia viestinnän ammattilaisia ei pidä kohdella halpatyövoimana. Mitä harjoittelupalkkaa määrittäessä kannattaa ottaa huomioon?

Lähes kaikki viestinnän opiskelijat suorittavat opintoihin kuuluvan työharjoittelun. Harjoittelu on hieno tilaisuus päästä laajentamaan verkostoja sekä testaamaan korkeakouluissa opittuja tietoja ja taitoja käytännössä. Usein harjoittelu on myös ponnahduslauta työelämään, kun harjoittelupaikka poikii vakituisen työpaikan tai kannustaa ottamaan seuraavan askeleen itseä kiinnostavia työpaikkoja kohti.

Harjoittelu vaatii työnantajalta sekä palkka- että henkilöresursseja harjoittelijan ohjaamiseksi. Harjoittelijat tuovat vastineeksi työpanoksensa lisäksi organisaatioon tuoreita ideoita, rohkeutta kyseenalaistaa ja tehdä asioita uusilla tavoilla.

Teimme harjoittelupalkkasuositusten uudistamisen yhteydessä kyselyn, jossa kysyimme viestinnän opiskelijoilta heidän harjoittelukokemuksistaan. Kyselyymme vastasi 114 opiskelijaa ympäri Suomen. Harjoittelu on usein win-win-tilanne harjoittelijan saadessa kokemusta ja organisaatio uutta vipinää. Opiskelijoiden vastauksista kävi silti ilmi, että parannettavaa on edelleen. Viestinnän alalla palkattomat tai niukasti palkatut harjoittelut ovat edelleen valitettavan yleisiä. Lisäksi harjoittelijoiden oletetaan joskus tekevän asiantuntijan työt murto-osalla vakituisen ammattilaisen palkasta.

Uuden harjoittelupalkkasuosituksemme ydinviestit ovat:

1. Emme suosittele palkattomia harjoitteluja. Yhdenkään opiskelijan ei pidä joutua ottamaan vastaan palkatonta tai huonosti palkattua harjoittelupaikkaa pakon edessä.
2. Sopiva harjoittelupalkka määräytyy opintojen vaiheen lisäksi työtehtävien vaativuuden, työn itsenäisyyden sekä harjoittelijan soveltuvan työkokemuksen mukaan. Kokoaikaisen harjoittelun palkan on kuitenkin vähintään oltava työttömyysturvalain työssäoloehtoa kerryttävän palkan suuruinen. Vuonna 2018 tämä tarkoittaa 1189 euroa kuussa.
3. Harjoittelu on työtä, mutta sitä ei voi rinnastaa itsenäiseen asiantuntijatyöhön. Siksi harjoittelijalla pitää olla harjoittelunsa tukena aktiivisesti läsnäoleva ohjaaja.

Asianmukaisella palkkauksella rakennetaan työnantajabrändiä

Kuten työelämässä yleensäkin, myös harjoitteluissa reilu palkka on organisaatiolle kilpailuvaltti parhaita tekijöitä etsittäessä. Kuten eräs opiskelijoista kommentoi kyselyssämme: “Asianmukainen palkka osoittaa rekrytoivalta firmalta hyvää pelisilmää, sillä palkka kertoo odotuksista ja arvostuksesta. Jos palkkataso vastaa kahvinkeittoa ja papereiden arkistointia, ei harjoittelijalta voi muuta panostusta odottaakaan.” Kunnolliset työolot, kuten merkitykselliset ja sopivan haastavat työtehtävät sekä asianmukainen palkkaus, ovat osa työnantajamielikuvan rakentamista.

Viestintäalan opiskelijat tuntevat toisensa, ja harjoittelukokemuksista keskustellaan avoimesti. Sanonta “hyvä kello kantaa kauas, huono vielä kauemmas” on kuvaava. Tämän päivän harjoittelijat ovat tulevia viestinnän ammattilaisia. Harjoittelu onkin organisaatiolle yksi parhaista keinoista rakentaa myönteistä mainetta kiinnostavana työnantajana.

Harjoittelu on kirjaimellisesti harjoittelua, ei itsenäisesti tehtävää työtä. Harjoitteluun kuuluvien työtehtävien määrittely on haaste sekä työnantajalle että harjoittelijalle. Kukaan ei halua käyttää viestintäharjoitteluaan pelkkiin avustaviin tehtäviin, mutta harjoittelijaa ei voi käyttää vakituisen asiantuntijan korvaajanakaan.

Harjoittelijan ja työnantajan onkin hyvä keskustella avoimesti odotuksistaan ja tarpeistaan, jotta harjoittelusta olisi aidosti hyötyä molemmille. Yksi hyvä keino tähän on luoda harjoittelun alussa tavoitekartta, joka tarkistetaan esimerkiksi harjoittelun puolivälissä ja harjoittelun lopuksi.

Opiskelijat kertoivat harjoittelukyselyssä työnantajien pinttyneestä uskomuksesta, jonka mukaan harjoittelupalkan tuleekin olla pieni, jotta se ei vaikuttaisi kielteisesti harjoittelijan opintotukeen. Tämä myytti ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Opiskelijat ovat tarkkoina raha-asioistaan ja tuloistaan. Huolta tukisummien laskemisesta ei siis pidä käyttää keppihevosena, jolla oikeutetaan matalat harjoittelupalkat.

Entä jos haluaa tehdä palkattoman harjoittelun?

”Tulin omassa palkkatoiveessani 300 euroa vastaan, sillä saamani työpaikka oli tulevaisuutta ajatellen kullanarvoinen. Ei siis pelkän CV-merkinnän, vaan myös oppimisen vuoksi”, kommentoi eräs harjoittelukyselyymme vastannut.

Kaikkia harjoittelusta saatavia etuja, kuten oppeja ja verkostoja, ei voi mitata rahassa. Joskus palkaton tai niukasti palkattu harjoittelu voi maksaa itsensä takaisin palkan sijaan muilla tavoin. Jos harjoittelu tarjoaa opiskelijan kannalta tarpeeksi etuja ja työnantaja pystyy todella panostamaan harjoittelijan oppimisprosessiin, voi palkattoman harjoittelun toki tehdä. Opiskelijan on kuitenkin tärkeintä arvostaa osaamistaan ja miettiä tarkkaan, onko ilmaisen harjoittelun tekemisestä itselle tarpeeksi hyötyä. Ainakin on hyvä tiedostaa, että on myös olemassa paikkoja, joissa maksetaan lähes parin tuhannen euronkin harjoittelijapalkkoja.

Viesti ry ei suosittele palkattomien harjoitteluiden tekemistä. Palkka on tärkeä alamme arvostuksen mittari: asiantuntijaa, tai edes aloittelevaa sellaista, ei tulisi vaatia työskentelemään ilmaiseksi tai huonolla palkalla. Palkattomat harjoittelut asettavat harjoittelijakandidaatit keskenään eriarvoiseen asemaan ja ne myös vääristävät työmarkkinoita.

Arvostetaan myös uransa alkuvaiheessa olevia viestijöitä maksamalla heille reilua palkkaa. Näin rakennamme yhteiskuntaa, jossa viestintää arvostetaan elintärkeänä toimintona, jota toteuttavat asiansa osaavat asiantuntijat.

Jatketaan keskustelua Twitterissä aihetunnisteella #reiluharkkapalkka!

Työnantaja, haluatko vinkkejä harjoittelijan ohjamiseen tai onko sinulla haasteita määritellä sopiva palkka viestinnän harjoittelijalle? Ota yhteyttä, niin autamme!

Laura Piiroinen
Viestintäkoordinaattori
Viesti ry