Viesti ry 50 vuotta – maailman kriisit ja sodat ovat muuttaneet myös viestintää

Viestillä oli vuonna 1973 viisi jäsentä. Oli Tuomas, Mirja, Veli, Marja ja Päivi. Kun Viesti täytti tänä vuonna 50 vuotta, kasvavalla järjestöllä jäseniä on jo 2 500. Viestinnän ala ja viestinnän merkitys ovat muuttuneet radikaalisti viidessäkymmenessä vuodessa. Viestintä on tärkein kumppani johtamisessa, muutoksessa, luottamuksen rakentamisessa ja myös juuri nyt niin ajankohtaisesti – turvallisuuden tunteen luomisessa.  

---

Viesti ry:n jäseniksi hyväksyttiin 1970-luvulla vain kuntien ja seurakuntien tiedottajia, matkailusihteereitä ja -asiamiehiä. 

Ansioitakin kertyi jo heti vuonna 1977, jolloin hallituksen kertomukseen oli kirjattu näin:

“Yhdistys voi laskea ansiokseen kunnallisella sektorilla neljälle yhdistyksen jäsenelle tulleet kuoppakorotukset.”

Järjestön nimi oli aluksi Julkisen hallinnon tiedottajat JHT. Vuonna 1981 järjestö laajensi jäsenkuntaansa myös yritysten tiedottajiin ja muutti nimensä Tiedottajien ammattijärjestö TAJ:ksi. 

Vuonna 2010 Viesti sai nykyisen nimensä, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry. Pelkkä tiedottaminen nähtiin liian yksisuuntaisena ja organisaatiokeskeisenä. Viestintä on vuorovaikutteisempaa kuin pelkkä tiedottaminen. Uuden nimen myötä haluttiin korostaa myös sitä, että viestintä on vaativaa, koulutusta edellyttävää asiantuntijatyötä. Toimenkuva oli muuttunut hyvin erilaiseksi verrattuna 1970-luvun matkailusihteereiden työhön.

Lisäksi sosiaalinen media, maailman viestinnällistyminen ja viestinnän kehittyminen yhä strategisemmaksi osaksi sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintaa olivat tuoneet viestinnän merkityksen aivan uudelle tasolle. Viestintä on muuttunut yhä merkittävämmäksi osaksi toimivaa, demokraattista yhteiskuntaa sekä vastuullista liiketoimintaa. 

Nyt Viesti ry on 50-vuotias ja järjestöllä on noin 2 500 jäsentä. Työmarkkinaneuvotteluja tehdään keskitetymmin ja koko viestinnän ala on kasvanut räjähdysmäisesti.

Viestinnällä on ollut suuri merkitys sodankäynnissä

Viestinnän alkujuuret voidaan vetää savumerkkeihin, hieroglyfeihin tai luolamiesten tarinan kerrontaan. Ihmisellä on aina ollut taipumus kommunikoida ja yhteisöissä se on ollut suorastaan välttämätöntä.

Oikaistaan kuitenkin tällä kertaa savumerkeistä suoraan Suomen viestintäjärjestöjen historiaan. Sen voi katsoa alkaneen maailmansotien aikana. 

Viestintä oli 1930-luvulla käytännössä sotapropagandaa. Suomessa toimi 1930–1940 -lukujen taitteessa Propagandaliitto, joka kuitenkin lakkautettiin sodan jälkeen. Propagandaa sodan aikana tehneet ja siihen koulutusta armeijan kursseilla saaneet perustivat 1947 uuden järjestön nimeltä Tiedotusmiehet ry:n, joka rekisteröitiin viralliseksi yhdistykseksi 1949. Kyse ei kuitenkaan ollut vielä varsinaisesta ay-toiminnasta.

Vasta hiljalleen alkoi muotoutua uusi ajattelutapa, jonka mukaan tiedottamisen piti palvella vastaanottajan eikä lähettäjän intressejä. Tämä ajatus virisi myös ammattijärjestöjen piireissä.

Työmarkkinajärjestöt tekivät vuonna 1971 sopimuksen yrityksen tiedotustoiminnasta. Tässä sopimuksessa työntekijöiden oikeus tiedonsaantiin lisääntyi. Sopimuksessa määriteltiin asiat, joista työnantajan pitää kertoa työntekijöilleen. Näin Suomi sai myös ensimmäisen ja edelleenkin pelkästään viestinnän ammattilaisiin keskittyvän ammattijärjestön, nykyisen Viesti ry:n.

Viestintä puolustaa faktoja, ihmisoikeuksia ja demokratiaa  

Vuonna 2023 lopussa olemme jälleen sodan keskellä Euroopassa. Sotapropaganda on tuttuun tapaan suuressa osassa, mutta ammattimaisella viestinnällä on nyt myös yhteiskunnallisesti korostunut rooli. Sen tehtävä on puolustaa faktoja, avoimuutta, rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. 

Globaalit kriisit ovat lisänneet tuoreen Viestinnän ala 2023 -kyselytutkimuksen mukaan työmäärää yhdeksällä kymmenestä viestijästä (89 %), yli kahdeksan kymmenestä (84 %) kokee vihaisen puheen lisääntyneen ja yli puolet (56 %) kokee, että informaatiovaikuttaminen, palvelunestohyökkäykset ja kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet.

Viestinnän työpöydälle on laskeutunut siis yhteiskunnan puolustaminen informaatiovaikuttamista, kyberhyökkäyksiä, valeuutisia ja vihapuhetta vastaan. 

Viestijät kokevat yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen luottamuksen rakentamisen. Yhteiskunnassa luottamusta tarvitaan, jotta meillä on toimiva demokratia ja yhteiskuntarauha.

Myös yrityksistä on tullut entistä tärkeämpiä yhteiskunnallisia toimijoita. Siksi niiltä edellytetään niin ikään avoimuutta, vastuullista ja luotettavaa toimintaa. Luotettavaan toimintaan sitoudutaan ja sitoutumisella puolestaan saa merkityksellisyyttä kokevia ja onnellisia kansalaisia –  ja yritysten kohdalla tyytyväisiä asiakkaita. 

Viestinnän haasteet ovat kasvaneet 

Viestinnällistyneessä maailmassa viestinnän merkitystä ei voi ohittaa. Haasteet kasvavat, mutta samalla viestinnän osaaminen on vahvistunut ja ammattimaistunut. Tämä osaaminen on juuri nyt erittäin kriittistä päättävissä pöydissä. 

Viestintää tarvitaan siihen, että demokratia toimii ja yhteiskunnassa on moniäänisyyttä. On oltava avoimuutta, osallisuutta, perusteluita, tietoa ja jopa ohjeistusta, joiden pohjalta voi toimia. Tarvitaan myös työyhteisöjä yhdistävää viestintää, kannustusta ja yhteen hiileen puhaltamisen tunnetta.

Viestinnällä osoitetaan suuntaa ja tuodaan toivoa. Erityisesti johtajilla on tässä tärkeä rooli, sillä piileksivä johtaja tuntuu kaikelta muulta kuin luotettavalta ja toivoa rakentavalta.

Viestintä on tärkein kumppani johtamisen lisäksi muutoksessa, luottamuksen rakentamisessa ja myös juuri nyt niin ajankohtaisesti – turvallisuuden tunteen luomisessa.  

Viestinnän arvostus lunastetaan vaikuttavuudella. Lisäksi viestinnän on oltava järjestelmällistä ja pohjauduttava faktoihin, jotta se on uskottavaa.

Viestintä on se yhdistävä liima, jota repivässä maailmassa tarvitaan.