Viestijä, nosta itsesi asiantuntijaksi viimeistään nyt

Viesti ry uudisti viestinnän asiantuntijoiden palkkasuositukset kokonaan. Poistimme termin suorittava työ, lisäsimme johtoportaan sekä harjoittelijapalkkasuosituksen ja nostimme viestinnän kokonaan asiantuntijatyöksi. 

Kirjoitin pari vuotta sitten siitä, kuinka viestinnän asiantuntijoita etsitään ja rekrytään yhä erikoisimmilla tehtävänimikkeillä. On rekrytty digivelhoa ja some-eläintä, kun on todellisuudessa haettu viestinnän asiantuntijaa.

Rekrytoinnissa voi olla osuvaa käyttää huumoriakin, mutta toisinaan liiallinen leikiksi pistäminen voi rapistaa tehtävänkuvan, ammatin ja lopulta organisaation arvostusta. Jani Lilja kirjoitti blogissaan osuvasti siitä, että meidän pitäisi alkaa arvostaa ensin itseämme ja omaa työtämme, sitten vasta voimme olettaa, että joku muukin arvostaa.

 

Tiedotusasiamies – so last season

Myönnän, viestinnän alan tehtävänimikkeet eivät ole helppo asia ja oikean tittelin keksiminen voi olla vaikeaa. Viesti ry:n jäsenrekisterissä on yli kaksisataa täysin kuranttia tehtävänimikettä viestinnän asiantuntijalle.

Yksi haastavimmista on viestintäkoordinaattorin nimike, joka vaikuttaa olevan tehtävänkuvaltaan melkein mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Toinen kinkkinen nimike on viestintäsihteeri, joka voidaan katsoa sekä avustavaksi työksi että asiantuntijatyöksi. Kolmas varsin moniulotteinen tehtävänkuva on viestintäpäälliköllä, jonka vastuut voivat vaihdella suuresti.

Tiedottaja-nimike on edelleen suosituin, mutta jäämässä vanhanaikaisen kuuloisena pikkuhiljaa pois. Lisäksi me Viesti ry:ssä pyrimme välttämään sukupuoleen viittaavien työnimikkeiden käyttöä.

Siksi yllätyin, että eräässä organisaatiossa harkitaan vielä sellaista nimikettä kuin tiedotusasiamies, joka on ehkä yksi hämmentävistä kuulemistani titteleistä 2000-luvulla. Piti oikein vielä varmistaa, että yhteydenotto tästä asiasta tuli maaliskuisena perjantaina eikä aprillipäivänä. Viestintä on vuorovaikutteista. Yksipuolisesta tiedottamisesta ja pönöttämisestä on päästävä eroon.

 

Uudistimme viestinnän asiantuntijoiden vähimmäispalkkasuositukset– tässä kolme merkittävää muutosta

 

1. Luovuimme kokonaan tehtävänimikkeiden sitomisesta palkkaan

Alalle syntyy jatkuvasti uusia tehtävänimikkeitä, koska viestinnän työ muuttuu nopeasti yhteiskunnan kehityksen mukana.

Nimikkeiden hallinta on käytännössä mahdotonta, ja samoilla tehtävänimikkeillä tehdään vaativuudeltaan hyvin eritasoisia töitä. Siksi olemme luopuneet kokonaan esimerkkinimikkeistä palkkasuosituksen vaativuusluokkien kuvauksissa.

Palkka määrittyy työn vaativuuden, itsenäisyyden, vastuiden, osaamisen ja osin myös vuorovaikutustaitojen perusteella. Johtajan vuorovaikutustaitojen on oltava jo erinomaisella tasolla.

Alalla on ollut ongelmana, että palkkaneuvottelut voivat tyssätä tehtävänimikkeeseen. Viestintäassistentti ei välttämättä nimikkeensä vuoksi saa parempaa palkkaa, vaikka hänen tehtävänkuvansa menisi täydestä asiantuntijatyöstä.

Tästä eteenpäin katsotaan työn vaativuutta ja arvioidaan sen mukaan palkkaa eikä naamioiduta enää nimikkeiden taakse.

 

2. Viestintä on yhä vahvemmin osa johtamista – toimme esiin johtoportaan

Otamme suosituksessamme kantaa ensimmäistä kertaa johtotyöhön ja sen edellytyksiin. Viestinnällä on yhä merkittävämpi rooli oman yksikkönsä mutta myös koko organisaation johtamisessa. Viestintäjohtajia palkattiinkin viime vuonna lähes neljä kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena.

Suositustemme mukaan johtajan tehtävä on auttaa omaa tiimiään pysymään mukana viestinnän alan jatkuvassa muutoksessa. Hän huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista ja tukee työntekijöidensä kehityspolkua työpaikalla.

Viestin, Julkisen alan tiedottajat Jatin ja Viestinnän ammattilaiset Procomin yhteisen Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksen mukaan viestintäjohtajan mediaanipalkka on 7000 euroa, joten nostimme sen vähimmäispalkkasuosituksemme yhdeksi ohjaavaksi luvuksi.

Lisäksi olemme luopuneet esimies-nimikkeestä ja puhumme esihenkilöistä, kun tarkoitamme, että työhön liittyy työnjohdollisia tehtäviä.

3. Viestintä on asiantuntijatyötä

Yksi merkittävimmistä muutoksista palkkasuosituksissamme liittyy siihen, että alamme tosissamme puhua viestinnän asiantuntijoista.

Olemme poistaneet suorittavan työn termin ja jakaneet asiantuntijatason kahteen tasoon tehtävän vaativuuden perusteella. Palkankorotuksille on oltava mahdollisuuksia ja uralla pitää voida päästä eteenpäin ja siirtymättä esihenkilötehtäviin. Suomessa haasteena on ollut, että hyviä asiantuntijoita palkitaan pomon pestillä, vaikka työnjohdon vastuut eivät asiantuntijaa varsinaisesti kiinnostaisikaan.

Pääsanomamme on, että viestinnän työ ei ole suorittavaa työtä. Viestinnän johtotasolta vahvistetaan, että suorittava työ on katoamassa viestinnän alalta ja asiantuntijuus korostuu. Tämän päivän laatuvaatimukset viestinnässä eivät täyty pelkällä suorittamisella, vaan ideoinnilla, suunnittelulla, reagointi,- projektinhallinta- ja vuorovaikutustaidoilla. Lisäksi viestinnän työ edellyttää korkeakoulutusta, mistä valmistutaan asiantuntijan tehtäviin. Uusi suosituksemme ottaakin paremmin huomioon viestinnän asiantuntijatyön luonteen.

Viestinnän asiantuntija, tee siis itsellesi ja koko ammattikunnalle palvelus ja nosta viimeistään nyt itsesi asiantuntijaksi. Maailma ei enää pärjää ilman meitä.

 

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry

Ps. Ainakaan meidän jäsenistössämme ei onneksi ole ketään tittelillä some-eläin.

 

[easy-tweet tweet=”Viestijä, arvosta työtäsi ja nosta itsesi asiantuntijaksi viimeistään nyt. Viestintä on vaatimustasoltaan asiantuntijatyötä, suorittava työ on menneisyyttä.” hashtags=”#viestintä #viestijä #palkka #palkkasuositus”]