Viestijä, ole rohkeasti oman sometiesi kulkija

”Eri somekanavien elinkaarista tehdään ennustuksia jatkuvasti – mikä kanavaa elää vielä huomennakin, mikä kuolee pois turhana? Aina ei ole tarpeen seurata muita, vaan tärkeintä on tunnistaa sopivimmat kanavat juuri omalle kohderyhmälle ja olla rohkeasti oman sometiensä kulkija. Yksi kanava, minkä kohtaloa on yritetty ennustaa paljon, on Snapchat. Vieläkö kaikki haluavat olla Snapchat?”

Snapchat lanseerattiin vuonna 2013 tuoden sosiaalisen median kentälle jotain aivan uutta ja jännittävää: videoista ja kuvista koostuvat tarinat, jotka häviävät vuorokaudessa.

Tänä päivänä tilanne on hyvin erilainen, kun Instagramissa, Facebookissa, WhatsAppissa ja pian varmaan LinkedInissäkin on samankaltaisia ominaisuuksia.

Vaikka Snapchat iski kultasuoneen keksimällä jotakin niin siistiä, että kaikki haluavat saada menestyksestä osansa, yleinen käsitys on, että itse Snap Inc on vähäpätöinen toimija.

Snapchatin kuolemaa ja lakastumista on toitotettu joka tuutissa ja wakavasti otettavat somekonsultit ovat jo aikoja sitten ilmoittaneet, ettei Snapchatiin kannata kenenkään mennä.

Sosiaalisen median kanavapaljoudessa on oleellista tunnistaa ne kanavat, joihin kannattaa panostaa ja olla siellä, missä oma tavoiteltava kohderyhmä on.

Minulle on kuittailtu oikeastaan koko Snapchatin elinkaaren ajan, että se ei kannata. Yksi toisensa jälkeen on puolinäyttävästi lähtenyt Snäpistä ja useimmat ovat siirtyneet Instagram Storiesin pariin.

No entä sitten? Ei oikeastaan mitään. Ei pitäisi olla keneltäkään pois, jos Snapchat on joidenkin mielestä toimiva ympäristö. Tässä sosiaalisen median kanavapaljoudessa on oleellista tunnistaa ne kanavat, joihin kannattaa panostaa ja olla siellä, missä oma tavoiteltava kohderyhmä on.

Törmään kuitenkin niin usein asenteeseen, että Snapchatissa olevat vain tuhlaavat aikaansa, koska ”siellä ei ole enää ketään”. Siksi haluankin kertoa esimerkin kautta, miksi Snapchat on edelleen ihan varteenotettava muiden kanavien joukossa.

Järjestöviestintää Snapchatissa

Järjestöt ovat Suomi-Snäpissä edistyksellisiä. Voisin keksiä helposti montakin järjestöä, joita käyttää esimerkkinä. Haastattelin Crohn ja Colitis ry:n viestintäpäällikköä Jonna Nurmista ensimmäisen kerran aiheen tiimoilta kesällä 2015.

Nurmisen haastatteluotteet olivat myös ensimmäisiä, joita keräsin suomalaisesta organisaatiosnäppäämisestä valmentaessani sekä Verohallintoa että Viestin jäseniä. Crohn ja Colitis (Snapchatissa crohnjacolitis) on valtakunnallinen, IBD:tä ja tai muuta suolistosairautta sairastavien ja heidän läheistensä etujärjestö.

Jonna Nurminen, miksi te vieläkin snäppäätte? Miksi järjestö kuluttaa pieniä resurssejaan ”turhaan” somepalveluun?

– Chron ja Colitis ry:ssä otettiin Snapchat käyttöön keväällä 2015. Silloin haluttiin kokeilla, olisiko se kanava, jolla tavoittaa järjestön nuoremmat kohderyhmät ja jolla tehdä järjestötyötä tutummaksi, Nurminen sanoo.

– Hyvin harva oikeastaan tietää, mitä me täällä toimistolla tehdään. Ja nyt, kaksi vuotta myöhemmin, Snapchat kuuluu edelleen järjestön somevalikoimaan. Käytämme myös Instagramia ja sen Stories-ominaisuutta. Sen kautta ei toistaiseksi ole kuitenkaan tullut palautetta tai kommentteja, toisin kuin Snapchatissa. Snäppäämme edelleenkin sen takia, että Snäpissähän meidän nuorisomme on. Katsojamäärät nousevat koko ajan.

Snapchatin kautta järjestö on saanut yhteyksiä nimenomaan nuoriin ja nuoriin aikuisiin, joihin ei potilasjärjestönä ei välttämättä muuten saa kovinkaan helposti. Crohn ja Colitis ry hyödyntää Snapchatia monipuolisesti tiedottamisen tukena, mutta myös jäsenpalveluna.

Monipuolisten snäppiemme ansiosta olemme saaneet nuoria mukaan toimintaan ja tapaamaan meitä tapahtumissa.

– Saamme Snapchatin kautta kysymyksiä muun muassa sairauksista tai meidän töistämme. Monet myös kommentoivat, kuinka ihania toimistokoiramme ovat tai kuinka hassuja hommia taas teemme, kun kävelemme kakkaemojin kanssa ympäri messuja. Snapchatissa kynnys kysyä aroistakin aiheista on matala. Monipuolisten snäppiemme ansiosta olemme saaneet nuoria mukaan toimintaan ja tapaamaan meitä tapahtumissa. Olemme siis päässeet lähemmäksi heitä Snapchatin avulla.

Toistaiseksi Snapchat siis säilyy Crohn ja Colitis ry:n somepaletissa. Snäppääminen on selkeästi hyödyttänyt jäsenistöä. Järjestön kannalta se on lisännyt tunnettuutta ja lähestyttävyyttä. Lisäksi arjesta snäppääminen on lisännyt työn monimuotoisuutta sekä tuonut iloa ja eloa toimistolle.

– Ennen kaikkea snäppäämme, koska se on meidän mielestämme kivaa! Snäppäämistä on myös helppo antaa hoidettavaksi vapaaehtoisille esimerkiksi leireillä tai hallituksen kokouksissa.

Viimeaikaisten uudistusten ja kehitysuutisten valossa Snap Inc ei ole luopumassa pelistä. Omasta mielestäni Snapchat kannattaakin edelleen pitää mielessä niin järjestö- kuin yritysviestinnässäkin.

Ennen kaikkea kannattaa olla rohkeasti oman sometiensä kulkija. Vaikka valinnat eivät aina mukailekaan valtavirran reittejä, on omalta tuntuvaa polkua usein antoisampaa kulkea.

Laura Vuorio-Kuokka

viestintäyrittäjä ja Kaiku Helsingin valmentaja, Viesti ry:n hallituksen jäsen