Viestijä, opi puhumaan rahan kieltä
Istun Opetushallituksen alaisessa tulevaisuustyöryhmässä yhdessä kulttuurin ja koulutuksen osaajien kanssa. Medialiiton työmarkkinajohtaja Johanna Varis piti viime kokouksessa palopuheen siitä, miksi viestintä on kaadettu kulttuurin, varhaiskasvatuksen ja muun opetuksen kanssa samaan työryhmään, kun meidän pitäisi istua liiketoiminnan ja hallinnon työryhmässä.
Varis oli puheessaan täysin oikeilla jäljillä. Viestinnästä ja mediasta liiketoimintana puhutaan edelleen liian vähän.
– Jos journalismi ei olisi liiketoimintaa, meillä ei olisi tässä maassa muuta kuin Yle, edunvalvontajohtaja täräytti.
Journalismi ei synny pelkästään aatteen palosta, mutta viestinnän rooli pelkkänä tukitoimintona, somefiilistelijänä tai nettisivujen päivittäjäyksikkönä ei myöskään ole perusteltu. Meissä on potentiaalia nostaa koko organisaatio uudelle tasolle, kun vain opimme puhumaan enemmän rahasta.
”Meidän on tunnistettava se, miten juuri me olemme koko organisaatiomme elinehto ja tuotava tämä torvet soiden esille.”
Kilpailu lisääntyy, oletko valmis?
Liiketoimintakeskeisyys viestinnässä on väistämätöntä. Viestintä integroituu yhä syvemmin markkinointiin. Ala kasvaa 6-8 prosenttia vuodessa ja tahti vain kiihtyy. Automaattisesti tämä kasvu ei ole syntynyt, vaan kovalla työllä ja ämpärillisillä hikeä. Meidän on ymmärrettävä tätä kasvua ja sen ehtoja, sillä kilpailijat ovat haistaneet meidät.
Alalle tulee jatkossa yhä enemmän kansainvälisiä toimijoita ja saamme kilpailijoita myös eri toimialoilta, kuten median ja esimerkiksi juridiikan puolelta.
Tärkeää on, että viestijät itse alkavat puhua enemmän rahasta. Se tuo meille viestijöille uskottavuutta ja sillä tavalla hitsaamme paikkamme korvaamattomiksi. Meidän on vain tunnistettava se, miten juuri me olemme koko organisaatiomme elinehto ja tuotava tämä torvet soiden esille. Ei ole enää mitään syytä jäädä taustalle seinäruusuksi.
Tässä vinkkejä siitä, miten pienessäkin yksikössä viestijä voi olla taloustietoinen.
”Ole kiinnostunut viestintäbudjetista ja organisaatiosi tuloksesta.”
Opi katsomaan kokonaisuuksia
- Tutustu ensimmäisenä syvällisesti viestintäyksikkösi budjettiin ja tutkaile, mihin rahaa menee, mitä mikäkin maksaa, mikä on kallista ja mikä halpaa. Useimmiten organisaation viestintäbudjetin koko Suomessa on 200 000– 500 000 euroa. Yli miljoonan euron budjetti on käytössä 17 %:lla ja näiden yritysten määrä näyttää kasvaneen. Tunnista, mihin väliin sinun budjettisi osuu ja onko siihen syytä vaikuttaa jotenkin.
- Ole kiinnostunut organisaatiosi tuloksesta. Millaisessa tuloskunnossa olette olleet viime vuosina? Mikä on liikevaihtonne, tuliko yli- tai alijäämää, millaisia tulosyksiköitä teillä on? Mitkä menot ja tulot ovat kasvaneet ja mitkä pienentyneet? Onko tehty investointeja, missä on kasvuodotuksia ja mitä ajetaan alas?
- Tutustu talouden vuosikelloon: syksyllä suunnitellaan seuraavan vuoden taloutta ja toimintaa, kun taas kevät on tilinpäätöksen aikaa. Vahditaanko teillä kvartaaleita vai millaisella syklillä johtonne ajattelee toimintaanne?
- Tutustu organisaationne johtoon, soluttaudu ovelasti samaan kahvipöytään tai heittäydy välillä muuten vaan juttusille. Haistele, mikä on johdolle tärkeää, mistä johto puhuu ja mitä se ajattelee.
- Sisäistä organisaationne ydinviesti, tutustu alan markkinoihin, kumppaneihin ja toimintakenttään, tunnista kilpailijanne ja muut vaihtoehtoiset toimintamallit, jotka houkuttelevat asiakkaitanne.
- Opi ymmärtämään, miksi organisaationne toimii niin kuin se toimii. Vikoja on helppo nähdä, mutta pystytkö näkemään niiden taakse? Tunnista vahvuudet ja hyödynnä niitä.
Opettele tilaamaan palveluita oikein
- Kun tilaat, mieti tarkkaan mitä haluat: nimekästä, nuorekasta, perinteistä vai uudenaikaista, räväkkää vai tyylikästä vai sekä että. Peilaa suunnitelmaasi organisaation strategiaan ja yleiseen tone of voiceen, eli äänensävyyn, jolla haluatte puhutella ihmisiä.
- Mieti, haluatko oikeasti tilata ulkoa. Tilaaminen ja tuottamisprosessi vaativat jatkuvaa koordinointia eli aikaa ja resursseja. Joskus itse tekee nopeiten.
- Ehkei sinulla ole miljoonabudjettia viestinnässä, mutta ei hätää. On turha olla kateellinen toisten jättikampanjoille ja pullisteleville viestintäbudjeteille. Viisas ja tuottavin on se, joka tekee hyvää jälkeä kustannustehokkaasti. Osaava ja verkostoituva in house -ihminen voi olla todella arvokas kilpailuetu.
”Opi toimimaan itse kululeikkurina, koska muuten joku muu voi leikata puolestasi.”
Ryhdy tuottavaksi rahapoliisiksi
- Opi toimimaan itse kululeikkurina, koska muuten joku muu voi leikata puolestasi. Älä tilaa turhaa krääsää. Harkitse isojen tuotantojen, kalliiden tutkimusten tai painotuotteiden tarpeellisuutta. Postituskin on kallista.
- Kilpailuta ostot hyvin, ole hintakriittinen äläkä ota ensimmäistä hintaa vaan tingi edes vähän. Hylkää överipyynnöt, kallein ei ole aina paras. Tarkista ylläpito- ja piilokulut suurennuslasilla.
- Hyödynnä ilmaisia palveluita viisaasti. Tutustu Canvaan, editointiohjelmiin ja kyselytyökaluihin. Aktiivisella ja kiinnostavalla somella teet ihmeitä, saat seuraajia ja näkyvyyttä.
- Tee oravannahkakauppaa tai luo viestinnästänne tuote, josta muut haluavat maksaa. Myy vaikkapa ilmoitustilaa uutiskirjeeseenne tai näkyvyyttä sponsoreille tilaisuuksiinne.
”Tee viestintäyksiköstäsi koko talon lempifunktio, jonka kanssa on kaikkein mukavinta tehdä töitä.”
Ryhdy itsesi käyntikortiksi ja tee viestinnästä elinehto
- Kun tiedät tarpeeksi, voit pelastavana enkelinä palvella organisaatiosi missiota ja tarjota parempaa tulosta rakentavia ratkaisuja. Auta sorvaamaan sekava ydinviesti ja himmelipalvelut teräväksi ja kiinnostavaksi lupaukseksi. Varmistakaa, että lupauksen pitäminen onnistuu ja sen jälkeen hankitte sille näkyvyyttä viestinnän ja markkinoinnin keinoin.
- Tarjoa apuasi näkyvyyden lisäämiseksi, jos teitä ei tunneta tai teidät sekoitetaan jatkuvasti johonkin muuhun organisaatioon.
- Lupaudu mukaan edustamaan ja puhumaan organisaationne puolesta.
- Seuraa maailmaa ja valjasta ajankohtaiset asiat oman organisaatiosi näkyvyyden ajamiseen. Tarjoa medialle kakkosuutinen uutiskaappauksilla. Sano ääneen johtoryhmässä, että teette tällaista.
- Pidä mekkalaa viestinnän onnistumisista.
- Muista, että sinä itse viestijänä olet yksikkösi paras käyntikortti. Kehitä itseäsi, sorvaa esiintymis- ja argumentointitaitojasi. Pidä itsestäsi huolta, jotta jaksat hymyillä tiukoissakin paikoissa etkä ole sielultasi stressin runtelema. Tee viestintäyksiköstäsi koko talon lempifunktio, jonka kanssa on kaikkein mukavinta tehdä töitä.
Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry