Viestijä, sinua tarvitaan maakuntauudistuksessa
Maakuntauudistus tuo mullistuksia monen työntekijän arkeen. Usealla vähintäänkin palkanmaksaja vaihtuu ja nykyiset työyhteisöt hajoavat. Työnantajan tehtävänä on kertoa henkilöstölleen uudistuksen etenemisestä ja päätöksistä. Tähän tarvitaan ammattitaitoista viestintää. Onnistunut maakuntauudistus edellyttää jatkuvaa viestimistä, kanavien auki pitämistä, pienistäkin asioista kertomista ja myös tilan antamista huolikeskustelulle.
Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on koskaan tehty. Kaikkiaan uudistus koskee 220 000 työntekijää.
Minä olen yksi heistä. Minun työpaikkaani Lapin aluehallintovirastoa ei enää ole 1.1.2019.
No miltä se sitten tuntuu? Kivalta. Kivalta tuntuu, jos tykkää muutoksista ja haluaa muutosten kautta uusia haasteita.
Kivalta ei varmasti tunnu niistä ihmisistä, jotka eivät saa vastauksia kysymyksiinsä tai joiden työtehtävät muuttuvat paljonkin 1.1.2019 alkaen.
Nykyinen kunnan työntekijä huomaakin olevansa jossain vaiheessa maakunnan omistaman yhtiön palveluksessa.
On hyvä muistaa, että maakuntauudistuksella ei tavoitella henkilöstösäästöjä. Monella tulee kyllä vaihtumaan työnantaja ja määräaikaisten työsopimuksia ei välttämättä jatketa. Nykyinen kunnan työntekijä huomaakin olevansa jossain vaiheessa maakunnan omistaman yhtiön palveluksessa.
Kukaan ei varmaan enää kuvittele, että uuteen työpaikkaan tullessaan, siellä saa olla eläkeikään saakka. Sanonta ”elinikäinen oppiminen” on 2020-luvun työntekijälle niin totta.
Viestintäväki töihin muutoksesta viestimisessä
Henkilöstöllä on tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja osallistua uuden suunnitteluun.
Työnantajan tehtävä on kertoa henkilöstölleen uudistuksen etenemisestä ja päätöksistä. Tähän tarvitaan ammattitaitoista viestintää.
Luottamusmiesten viestintärooli korostuu aina muutoksissa, samoin johtoryhmän henkilöstön edustajan.
Onnistunut maakuntauudistus edellyttää jatkuvaa viestintää ja kertomista myös pienistä asioista.
Organisaatioiden viestintäväki on toivottavasti herännyt jo eri puolilla Suomea. Nyt on viimeinen hetki viritellä yhteistyöverkostot ja antaa signaalia omalle johdolle ja esimiehille siitä, että onnistunut maakuntauudistus edellyttää jatkuvaa, säännöllistä viestintää ja kertomista myös pienistä asioista.
Yhteisen pohtimisen kanavia voi suunnitella yhdessä organisaation viestinnän kanssa. Hallinto- ja toimistoihmisten on helppo saada tietoa uudistuksesta ainakin teoriassa, kun päivätyö kuluu koneen äärellä ja selaimen suosikeista varmasti löytyy uudistuksesta kertova nettiosoite alueuudistus.fi.
Eri työryhmissä työskentelevä johto on itse hyvin perillä uudistuksesta, mutta rivityöntekijät kaipaavat tietoa. Sairaanhoitajat, opettajat ja muut kentällä työskentelevät ovat vähemmän tiedon varassa.
Työntekijöiden mielessä voi olla kokemuksia vähemmän onnistuneista organisaatiomuutoksista, joten myös huolikeskustelulle pitää antaa tilaa.
Sanansaattajia ja jarrumiehiä
Meitä työntekijöitä on moneen junaan: osa tekee muutosta innolla alkumetreistä lähtien, toinen miettii mitä kaikkea ikävää uudistus voi tuoda tullessaan ja osa tekee normiduunia kuten ennenkin. Valtaosa henkilöstöstä luottaa siihen, että uudistus etenee ilman omaa työpanosta.
Me viestijät haluamme tehdä sote- ja maakuntauudistuksessa parasta mahdollista viestintää, koska myös meille tämä on suurin uudistus aikoihin. Jakaminen, verkostoituminen ja kysyminen – näillä pärjää jo pitkälle.
Työntekijät ovat myös eturintamassa viemässä viestiä asiakkaille. Mäkihyppääjä Nykäsen sanoma ”Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!” pätee myös sote- ja maakuntauudistukseen. Tai kuten Lapissa sanotaan ”tehemä pois”.
Haluatko sinä olla sanansaattaja vai jarrumies? Sote- ja maakuntauudistuksessa asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät ja palveluja tarjotaan monipuolisemmin. Tähän me uskomme. Amen.
Päivi Kaikkonen
@KaikkonenPaivi
Kirjoittaja on valtiovarainministeriön tiedottaja ja Viesti ry:n hallituksen jäsen.