Viestinnällä rakennetaan demokratiaa ja luottamusta yhteiskuntaan – kaiken ratkaisevat kuitenkin teot

Viestinnän ammattilaiset kokevat yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen luottamuksen rakentamisen – koskien sekä yritystoimintaa että yhteiskunnan eri toimintoja. Kun maailma velloo yhä järkyttävämmissä kriiseissä, mikä merkitys viestinnällä on luottamuksen rakentamisessa? Tästä puhuimme Viestinnän tulevaisuus -seminaarissa, jossa juhlittiin samalla 50 vuotta täyttävää Viesti ry:tä.
 

Luottamuksen rakentaminen on yksi tärkeimpiä viestinnän tehtäviä syksyllä julkaistun Viestinnän ala 2023 -kyselytutkimuksen mukaan. 

– Viestinnällä rakennetaan luottamusta demokratiaan, totesi valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Päivi Paasikoski. Hän viittasi valtionhallinnon uudistuneeseen viestintäsuositukseen puhuessaan viime viikolla Viestin 50-vuotisseminaarissa.

-Tiedon on oltava oikea-aikaista, avointa sekä johdonmukaista ja sillä on pystyttävä luomaan selkeä kokonaiskuva monimutkaisistakin asioista. Sanojen ja tekojen on oltava linjassa keskenään, oikean tiedon merkitys on tässä ajassa korostunut.

Paasikoski näkee, että nyt on tärkeää vahvistaa myös henkistä kriisinkestävyyttä.

-Tämä aika haastaa viestijöitä, mutta meidän työtämme tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen.

Sokea luottamus ei ole tavoitetila

Luottamus on käsitteenä monitulkintainen. Usein sanotaan, että luottamusta joko on tai ei ole. Mutta sitten on ”kaiken maailman Aarniot”. 

-Poliisi nauttii edelleen suurta luottamusta yhteiskunnassa, vaikka huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuomittiin useista rikoksista. Tämä ei ole näyttänyt tahraavan mitenkään poliisin mainetta, totesi seminaarin keskustelupaneelissa HUS:n vt. viestintäjohtaja ja ympäristöministeriöstä virkavapaalla oleva Jussi Salmi.

-Viestinnän verkostot ja luottamus rakennetaan hyvinä aikoina, mutta ne testataan kriiseissä, muistutti viestintäjohtaja Susan Patronen Helenistä.

-Kun luottamuspääoma on vahva jo entuudestaan, niin on helpompi myös rakentaa luottamusta, pohti Esperi Caren viestintä- ja markkinointipäällikkö Jani Nurisalo.

Viestinnän dosentti Elisa Juholin muistutti, että myöskään sokea luottamus ei ole tavoiteltava asia. Sitä nimittäin riittää autoritäärisissä valtioissa. 

Juholin nosti esiin myös sen, että luottamusta on usein vaikea arvioida. On hankala tietää, kuka meihin lopulta luottaa ja missä määrin luottaa. Luotetaanko riittävästi? Luotetaanko tosi paikan edessä? Tätä organisaatiot pyrkivät selvittämään milloin mainetutkimuksilla ja milloin osakekursseja tai myyntiä tutkailemalla. 

Luottamus on turvallisuuden tunnetta

Viimeisen vuoden aikana suomalaisten turvallisuuden tunne on laskenut radikaalisti. Kun viime vuonna koki elämänsä turvalliseksi 83 prosenttia suomalaisista, nyt enää 69 prosenttia tuntee turvallisuutta. 

Vuonna 2021 Kansalaispulssin vastaajista 58 prosenttia oli huolissaan suunnasta, johon maailma on menossa. Vastaava luku vuonna 2023 oli noussut räjähdymäisesti jo 93 prosenttiin.

Voimmeko siis luottaa tulevaan, kun turvallisuuden tunne on laskenut ja luottamus tulevaan on heikentynyt roimasti? Pelkkä viestintä ei riitä, mutta tärkeää on viestiä teoista ja arvoista, joilla on merkitystä turvallisuuden tunteen ja luottamuksen rakentumisessa.

-Luottamus rakentuu teoista ja siitä, millaiseen arvomaailmaan tekeminen perustuu. Ei siihen, että viestintäprosessit hiotaan huippuunsa, painotti Juholin.

Tulevaisuudenuskoa tarvitaan ihmisen koko elinkaarelle

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava muistutti, että meidän kannattaisi myös valita harkitusti termit, joita käytämme kun jatkuvat muutokset mylläävät ympärillämme. 

-Saisimmeko yli puoluerajojen ihmiset mukaan ilmastotalkoisiin, jos puhuisimme planeettatietoisuudesta emmekä vihreästä siirtymästä? Arveluttaisiko tekoäly vähemmän, jos puhuisimmekin tukiälystä? Halava haastaa.

-Joka tapauksessa strategiarukousmattojen ja paperitiikereiden aika ohi, nyt pitää osoittaa mihin olemme menossa ja samalla on pidettävä ihmisistä huolta, hän sanoo.

Tulevaisuudenuskoa on tärkeää rakentaa koko ihmisen elinkaarelle. Halava korostaa, että työelämän merkitys hyvinvoinnille on keskeinen.

-Työyhteisöt ovat tärkeitä, ne ovat voimaannuttavia yhteisöjä. Meidän lapsemme voivat elää satavuotiaaksi, joten elinkaariajatus tulee olemaan heille aivan erilainen. He eivät enää toimi niin, että tehdään töitä kahdeksan tuntia ja toivutaan siitä seuraavat kahdeksan tuntia. Maailma on rakennettu nyt kuusikymppisyyteen asti, eläkkeelle siirtäminen on syrjäyttämismekanismi. Ihmisille on kuitenkin tärkeää olla osa jotakin yhteisöä – ja mielellään muustakin syystä kuin armosta.

Yritysten rooli muuttunut yhä vaikuttavammaksi

Halava näkee tulevaisuudessa valtiokeskeisyyden kuihtumista ja yritysten suurempaa roolia. Jo nyt Edelmanin Trust -barometrissä yritykset nauttivat monessa demokraattisessakin maassa vahvempaa luottamusta kuin julkishallinto. Yritykset ovat ottaneet yhä suurempaa vastuuta ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä ja muista yhteiskunnallisista haasteista. 

-Enää ei riitä, että on mainos jääkiekkokaukalon laidalla, vaan yritysten pitää osata tarjota enemmän – vaikuttavuutta ja vastuunottoa.

Halavan mukaan työelämän muutokset eivät ole niin pelottavia kuin luulemme. Vaikka fundamentaaleja muutoksia tapahtuukin, niin myös hyviä asioita on syntynyt. Moni on saanut autonomiaa työnsä tekemiseen, johtaminen on kehittynyt ihmisläheisemmäksi ja tekoälylläkin on mahdollista saada aikaan tuottavuushyppäys. 

-Meidät on kutsuttu tämän muutoksen arkkitehdeiksi, ei sen uhreiksi, Halava painottaa.

Luottamusta rakennetaan viestinnällä

Organisaatiot rakentavat luottamusta asiakkaisiin ja sidosryhmiinsä viestinnällä. Yhteiskunnallisilta toimijoilta edellytetään luotettavuutta, mutta myös yrityksiltä vaaditaan yhä ponnekkaammin vastuullisuutta ja sitä, että virheistä kerrotaan avoimesti. Sijoittajat reagoivat, asiakkaat karkaavat ja myynti laskee, jos yritys ei ole ajan hermolla viestinnässään.

-Jos organisaatio ei itse viesti, niin peli on käytännössä hävitty. Muut kyllä viestivät. Mainehan on sitä, mitä tähän mennessä on tapahtunut. Luottamus on sitä, mitä tästä eteenpäin, kiteytti Juholin.

Kiitos Viestinnän tulevaisuus – Viesti ry 50 v -seminaarimme sponsoreille:  Paulig, Axon, Eventilla, Punamusta ja Olvi!