Viestinnän asiantuntija törmää yhä useammin kilpailukieltosopimuksiin

Viestintä on monipuolisuudessaan ja vaikuttavuudessaan mahtava ala. Toisinaan uralla kuitenkin tulee vastaan yllättäviäkin haasteita. Viestin jäsenet ottivat viime vuonna aiempaa useammin yhteyttä kattojärjestömme Akavan Erityisalojen juristeihin. Määrä kasvoi edellisen vuoden 400:sta noin 550:een.

Positiivinen merkki lienee se, että irtisanomisiin ja työttömyysturvaan liittyviä yhteydenottoja on entistä vähemmän. Jäseniä kiinnostaa yhä useammin palkkakysymykset ja uuden työsopimuksen ehdot. Näköpiirissä on kuitenkin pientä taittumissa parhaimman nousuvuoden 2017 jälkeen.

Eniten yhteydenottoja tulee yksityiseltä sektorilta, missä onkin sekava työehtosopimuskenttä tai ei välttämättä työehtosopimusta (TES) käytössä ollenkaan.

Alhainen palkka vaivaa erityisesti kuntasektorilla ja seurakunnissa. Myös palkattomia harjoitteluita on edelleen tarjolla. Viestintäharjoittelijan palkka junnaa yleisestikin liian usein 1 200–1 300 eurossa, mitä se oli jo 15 vuotta sitten pikkukunnissa. Esimerkiksi journalistien harjoitteluajan palkka on sentään lähes 1 800 euroa kuussa, ja on vaikea ymmärtää, mikä viestijän työstä tekisi vähemmän arvokasta tai tuottavaa.

Kilpailukieltosopimuksia tehdään jo valtaosassa akavalaisista työsopimuksista

Yksi nouseva yhteydenoton syy juristeillemme ovat kilpailukieltosopimukset.

Akavan mukaan kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet asiantuntijatyössä räjähdysmäisesti. Määrä on jopa kolminkertaistunut 2000-luvulla.

Jopa 37 prosentilla akavalaisista yritysten palveluksessa työskentelevistä asiantuntijoista ja johtajista on kilpailukieltoa koskeva ehto työsopimuksessa. Akava arvioi, että uusista sopimuksista jo 80 prosentissa on allekirjoittettava kilpailukieltosopimus.

Viestinnän alalta kilpailukieltojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta harvinaisia ne eivät ole, etenkään viestintätoimistossa tai välttämättä muissakaan yrityksissä.

Johtoryhmätyössä, strategia- ja liiketoiminnan suunnittelutyössä voi olla perusteltua asettaa suojamuureja työpaikan vaihdon yhteyteen, mutta tavallisessa asiantuntijatyössä kilpailukieltosopimus on vaikutuksiltaan usein kohtuuttoman raskas.

Usein kilpailukielto edellyttää, että työntekijä ei saa aloittaa uudella työnantajalla kuin vasta vähintään kuuden kuukauden tauon jälkeen. Jos työntekijä ei noudata tätä, työnantaja voi vaatia työntekijältä puolen vuoden palkkaa tai muuta erillistä vahingonkorvausta. Aina vahingonkorvaukselle ei ole edes määritelty ylärajaa.

Käytännössä harva työnantaja on valmis odottamaan tulevaa työntekijäänsä niin kauan, että sekä irtisanomisaika että kilpailukielto ehtivät päättyä.  

Parhaassa työvireessä oleva asiantuntija jumitetaan kotiin

Käytännössä sanktiot kilpailukiellon rikkomisesta eivät yleensä päädy maksuun asti. Työntekijän kannalta kilpailukieltosopimus on kuitenkin siitä ikävä, että sen on katsottu laskevan palkkakehitystä.

Akavan selvityksen mukaan kilpailukieltosopimus vähentää myös työntekijöiden intoa vaihtaa työpaikkaa.

Työnantajan näkökulmasta on toki ymmärrettävää, että työntekijä halutaan sitouttaa yritykseen, mutta toisaalta huonosti motivoitunut tai jopa katkera työntekijä luulisi olevan epätuottava myös yrityksen näkökulmasta.

Kilpailukieltosopimuksien ongelmana on kansantaloudellisestakin näkökulmasta se, että on kohtuutonta ajatella parhaassa työvireessä olevan ihmisen odottelevan kotona tekemättä mitään puolen vuoden ajan, jos töitä kuitenkin olisi tarjolla. Kilpailukielto vähentää työvoiman liikkuvuutta.

Viestin jäsenet ottavat yhä useammin yhteyttä myös kilpailukieltoa lievemmistä rajoituksista, salassapitosopimuksista. Näissäkin sanktiot voivat olla kovat. Salassapitomääräykset ovat periaatteessa voimassa ikuisesti, mikä on melko kohtuutonta.

Työ- ja elinkeinoministeriö aloittikin jo juridisen selvitystyön kilpailukielto- ja salassapitosopimuksista marraskuussa 2017 ja erityisesti työministeri Jari Lindström on ajanut kilpailukieltosopimusten rajoittamista.

Neuvottele työnantajasi kanssa yhdessä esimerkiksi näistä, jos työsopimusluonnoksessasi puhutaan kilpailukiellosta ja salassapidosta

• Selvitä, mitä kilpailukiellolla tarkoitetaan. Haluaako työnantaja estää sinua harjoittamasta kilpailevaa toimintaa tai perustamasta omaa yritystä? Sitoudutko jättämään entisen työnantajan asiakkaat rauhaan, olemaan rekrytoimatta entisiä kollegoja uuteen yritykseen vai rajoittaako kilpailukielto uuden työn aloittamista heti edellisen työn perään?
• Muista, että kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
• Neuvottele mahdollisesta kilpailukiellon poistamisesta etenkin, jos olet riviasiantuntijatehtävissä eikä sinulla ole pääsyä johtoryhmään tai korkeimpiin strategisiin elimiin
• Ehdota kilpailukiellon sijaan lievempiä vaihtoehtoja
• Pohtikaa, riittäisikö vaihtoehdoksi esimerkiksi pelkkä salassapitosopimus
• Jos et voi välttää kilpailukieltoa, neuvottele keston pudottamisesta esimerkiksi kuudesta kuukaudesta yhteen tai kahteen kuukauteen
• Selvitä, voisiko mahdollisia sanktioita pienentää tai kirjata ainakin maksimisumma, ettei tule yllätyksiä
• Kysy, voisiko kilpailukieltoaika olla sinulle palkallista tai ainakin jonkinlaisen korvauksen alaista aikaa
• Keskustele, voisiko mahdollisella salassapitosopimuksella olla määräaika ja pyydä erittelemään kirjallisesti keskeiset, salassapidettävät asiat

Palkkaneuvotteluissa kannattaa hyödyntää Viesti ry:n palkkasuositusta joka pohjautuu Viestinnän ammattilaiset 2017 -tutkimuksessa selvinneisiin bruttopalkkoihin viestinnän asiantuntijoilla.

Työsuhdekysymyksissä työsuhdejuristiemme yhteystiedot löytyvät Akavan Erityisalojen sivuilta. Voit tarkistuttaa heillä myös kilpailukielto- tai salassapitosopimuksen.

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry