Viestinnän asiantuntijat huolestuivat Orpon hallituksen ajamista työelämämuutoksista – huolta aiheuttaa esimerkiksi työttömyysturvan heikkeneminen

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n jäsenkyselystä* selviää, että vastaajista 89 % on erittäin tai jokseenkin huolestuneita Petteri Orpon hallitusohjelmassa esitetyistä työelämämuutoksista. Hallituksen esityksiin toivottiin vastattavan ensisijaisesti mielenilmauksella työajan jälkeen. Avoimista vastauksista selviää, että huolta aiheuttaa erityisesti työttömyysturvan heikkeneminen, määräaikaiset työsuhteet ja niiden mahdollinen yleistyminen, mutta myös esimerkiksi ikäsyrjintään, aikuiskoulutustukeen ja irtisanomissuojan heikentämiseen liittyvät asiat.

Huolta aiheuttaa erityisesti viestintäalan määräaikaisuudet ja työllistymisen haasteet

Vastaajat olivat huolestuneita epävarmuuden lisääntymisestä työelämässä. Vastaajista 10 %:lla oli tällä hetkellä määräaikainen työsopimus ja 9 % oli työttömiä työnhakijoita. 

“Viestinnän alan tehtävissä jo nyt määräaikaisuudet ovat todella iso ongelma. Hallituksen kaavailemat toimet vain pahentaisivat tilannetta. “

Erityisesti noin 60-vuotiaat vastaajat olivat huolissaan toimeentulonsa heikkenemisestä, sillä korkeampi ikä koettiin työllistymisen esteeksi. Myös mahdollinen irtisanominen uran loppupuolella aiheutti huolta.

“En ole omaa syytäni joutunut työttömäksi…Olen hakenut noin 50:tä työpaikkaa ja päässyt pariin haastatteluun. Ainoa este on ikä. Silti olen erittäin hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa.”

“Jos itse jäisin työttömäksi, en enää saisi ikäni (60) takia töitä. Miksi minua rangaistaisiin siitä ja työttömyysturvaani leikattaisiin? Eihän se ole minun vikani tai valintani?”

Pitkät rekrytointiprosessit lisäävät toimeentulon  ongelmia

Vastaajien mielestä työttömyysturvan porrastaminen ei ota riittävästi huomioon rekrytointiprosessien kestoa ja viestintäalalla vallitsevaa kilpailutilannetta työpaikoista. 

“Viestinnän alalla hakuprosessit voivat olla pitkiä. Esimerkiksi porrastettu ansiosidonnainen ei kannusta tällaisessa tilanteessa työllistymistä mitenkään, vaan aiheuttaa vain taloudellistä stressiä.“

“Olen ollut nyt neljä kuukautta työttömänä ja hakenut jatkuvasti töitä ja käynyt useissa työhaastatteluissa, mutta viestintäalan työpaikat ovat todella kilpailtuja ja nuorempi, uraansa aloitteleva viestinnän ammattilainen ei pärjää työkokemuksessa kokeneemmille viestijöille. Oman kokemukseni valossa tuntuu kohtuuttomalta, että tulevaisuudessa ansioturvasta napsaistaisiin saman tien viidesosa pois, jos on ollut kaksi kuukautta työttömänä. Aika on todella lyhyt alalla, jossa lyhyistäkin, muutaman kuukauden sijaisuuksista kilpailee sadan muun hakijan kanssa.”

Duunitorin vuoden 2015 tutkimuksen mukaan rekrytointiprosesseista 67 % kestää vähintään 2 kuukautta tai pidempään. Hallituksen esityksen mukaan syyskuusta 2024 alkaen työttömyysturvaa porrastetaan niin, että tuen määrä tippuu 80 % tasolle alkuperäisestä jo ensimmäisten kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (n. kaksi kuukautta).

Muiksi huolenaiheiksi nostettiin:

• aikuiskoulutustuen lopettamisen vaikutukset työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen
• irtisanomisen helpottamisen vaikutukset perheen perustamiseen
• paikallisen sopimisen mahdollinen heikentävä vaikutus työehtoihin
• ikäsyrjinnän lisääntyminen ja toimeentulon heikkeneminen
• sairauspoissaolopäivän palkattomuuden kohdistuminen erityisesti naisiin.

Hallituksen esityksiin toivottiin vastattavan mielenilmauksella

Kyselyssä kysyttiin, mihin toimiin vastaajat olisivat valmiita hallitusohjelman työelämää ja työttömyysturvaa koskevien muutoksien vuoksi. 

Vastaajista neljäsosa kannatti mielenilmauksia työajan jälkeen. Myös lähes joka viides olisi valmis ulosmarssiin työaikana tai päivän kestävään poliittiseen lakkoon. Poliittisessa lakossa pyritään työehtojen sijaan vaikuttamaan poliittisiin päätäjiin ja yhteiskunnallisiin päämääriin.

Kyselyn vastaajista 16 % taas kertoi, ettei itse halua osallistua toimenpiteisiin, mutta toivoo ammattiliittonsa edistävän työntekijöiden oikeuksia. Lähes kymmenesosa ei ollut valmis toimenpiteisiin: näistä 6 % vastusti muutosehdotuksia ja 2 % koki hallituksen esittämät muutokset perustelluiksi.

Oman ammattiliiton toivotaan edistävän erityisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Vastaajista 89 % kertoi olevansa erittäin tai jokseenkin huolestunut hallituksen ajamista työelämää ja työttömyysturvaa koskevista muutoksista. Oman ammattiliiton toivotaan edistävän erityisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Myös oikeudenmukainen johtaminen ja  kohtelu sekä palkkaus korostuivat vastauksissa. Vähiten tärkeäksi koettiin paikallisen sopimisen edistäminen – 11 % vastaajista piti sitä kuitenkin erittäin tärkeänä.

*Viestin jäsenkysely oli auki kolme viikkoa lokakuussa 2023. Kyselyyn vastasi 197 jäsentä, joista 85 % kertoi olevansa naisia ja 60 % kokoaikaisessa työsuhteessa. Vastaajien iät vaihtelivat 23–68 ikävuoden välillä. Viesti ry:llä on kaiken kaikkiaan yli 2 400 jäsentä. Kyselyn vastauksia hyödynnetään Viestin edunvalvonnan linjauksissa ja kiitämme kaikkia vastaajia ajatustensa jakamisesta.