Viestinnän merkitys nousee esiin hallitusohjelmassa – työehtojen muutokset osuvat myös viestijään

Julkaistu: 12.10.2023

Kirjoittaja: Siina Repo

Hallitusohjelmassa on nostettu kiitettävästi esiin viestinnän merkitystä ja resursointia. Samaan aikaan suunnitteilla on useita työehtojen heikennyksiä, jotka osuvat myös viestinnän alan työntekijöihin. Arvioimme hallituksen esittämien muutosten vaikutuksia viestintäalaan ja viestinnän ammattilaisiin.

Viestinnän merkitys nousee esiin hallitusohjelmassa

Petteri Orpon hallitusohjelmassa nostetaan esiin viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys sekä viestintään resursointi. Selkeän ja ymmärrettävän viranomaisviestinnän merkitys osana demokratian ja luottamuksen rakentamista on tunnistettu kiitettävästi. Viestinnän todetaan olevan olennainen osa valtioneuvoston strategista johtamista, mikä toimii esimerkillisenä linjauksena muillekin organisaatioille.

Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että muutos kohti digitaalisempia palveluita ja viranomaisviestintää käynnistetään. Siksi kansalaisten digiviestintätaitojen kehittämiseen tarvitaan myös resursseja.

Samaan aikaan, kun hallitusohjelmassa nostetaan viestinnän merkitystä, on työelämään ja viestijöiden työehtoihin luvassa useita huolestuttavia muutoksia. Työelämän muutokset iskevät erityisesti naisvaltaiseen viestintäalaan. Viestinnän työssä on panostettava osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, jotta yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin pystytään vastaamaan ennakoivasti.

Esimerkiksi näihin asioihin hallitus ajaa muutosta työelämässä

Lomautusilmoitusaika lyhenee nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään.
Henkilöperusteisten irtisanomisten helpottaminen.
Määräaikaisuuksien solmimisen mahdollistaminen vuodeksi ilman erityistä perustetta.
Työttömyysturvan useat heikennykset, esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen aiemmasta kuudesta kuukaudesta ja lapsikorotusten poistaminen.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen.
Vuorotteluvapaan lakkauttaminen 1.8.2024 alkaen.
Työntekijän oikeutta sairausajan palkkaa muutetaan niin, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.
Vientimalli kirjataan lakiin, mikä estää palkkaerojen poistamisen ja kaventamisen alipalkatuilla julkisen ja yksityisen sektorin aloilla.
Lakko-oikeuksien rajaaminen.
Kiitosta saa hallitusohjelman tavoite parantaa työhyvinvointia ja puolittaa työpahoinvoinnissa johtuvat sairauspoissaolot tulevien viiden vuoden aikana.

Yhteiskunnan on otettava vastuuta osaamisen jatkuvasta kehittämisestä

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen siirtää koulutusvastuuta yhä enemmän työnantajien harteille. Vaihtoehtoisesti lakkautettavan aikuiskoulutustuen tilalle on saatava uusi malli.

Jos yhteiskunta ei tue osaamisen kehittämistä, on työnantajien tarjottava sekä taloudellisia että ajallisia resursseja siihen, että osaaminen pysyy ajankohtaisena. Erityisesti viestinnän alalla on vastattava nopeasti ja ennakoivasti yhteiskunnan sekä digitalisaation muutoksiin, joten jatkuva osaamisen kehittäminen on välttämätöntä.

Työelämän heikennykset eivät saa painottua naisvaltaisiin aloihin

Määräaikaisiin työsopimuksiin sekä sairauspoissaoloihin liittyvät työelämän heikennykset osuvat erityisesti naisvaltaisiin aloihin. Viestin jäsenistä 89 % kertoo olevansa naisia.

Tilastokeskuksen mukaan jo vuonna 2022 määräaikaiset työsopimukset ovat olleet yleisempiä naisilla kuin miehillä. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen ei vaadita enää erityisiä perusteita, mikä lisää epävarmuutta jo valmiiksi epävakaassa maailmassa ja vaikeassa taloustilanteessa.

Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan naisilla oli yhden päivän poissaoloja lähes puolet enemmän kuin miehillä vuonna 2022. Yksi tilastollista eroa selittävä tekijä voi johtua jo pelkästään biologisista tekijöistä, kuten kuukautisista, vaihdevuosista, gynekologisista sairauksista tai raskausajasta. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa ensimmäinen sairauspoissaoloapäivä olisi kuitenkin palkaton, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu lakia paremmista ehdoista. Muutos sairauspoissaolokäytänteissä on huolestuttavaa, koska se kohdistuu erityisesti naisten, synnyttävien vanhempien tai menstruoivien ihmisten palkkapussiin ja lisää sukupuolten välistä palkkaepätasa-arvoa.

Toisaalta naisvaltaisten alojen kannalta on positiivista, että hallitusohjelman tavoitteena on panostaa työterveydessä vaihdevuosioireiden tunnistamiseen ja hoitoon. Myös tavoite vähentää työpahoinvoinnista johtuviin sairauspoissaoloihin on hyvä, mutta silloin keskeistä on puuttua juurisyihin.

Työttömyysturvan heikkeneminen ei saa hankaloittaa vastavalmistuneiden, pätkätyöläisten, osa-aikaisissa työsuhteissa olevien tai lapsiperheiden asemaa

Akava Worksin mukaan työttömiä alle 30-vuotiaita korkeakoulutettuja on nyt enemmän kuin ennen koronaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon muuttuessa 6 kuukaudesta 12 kuukauteen, on opiskelijoiden haastavaa kerryttää vaadittua työssäoloehtoa opintojen aikana. Töissä käyminen opintojen aikana voi puolestaan hidastaa valmistumista.

Esitetyt muutokset heikentävät osa-aikatyötä ja määräaikaisuuksia tekevien asemaa työmarkkinoilla. Lisäksi lapsikorotusten poistaminen heikentää perheellisen työttömän ja sitä kautta lasten asemaa.

Toisaalta työssäoloehdon euroistaminen eli työssäoloehdon muuttuminen tuloperustaiseksi helpottaa yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa. Se parantaisi erityisesti heidän asemaa, jotka työskentelevät sekä samanaikaisesti tai vaihdellen palkansaajana ja yrittäjänä tai itsensätyöllistäjänä, joita myös viestinnän alalla on.

Vahvan ja välittävän Suomen rakentamiseen tarvitaan viestintää ja vuorovaikutusta

Hallitusohjelmassa nostettiin viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä syystäkin. Yhteinen suunta kohti vahvaa ja välittävää Suomea vaatii selkeää johtajuutta. Selkeää johtajuutta taas ei ole ilman hyvää viestintää, vuorovaikutusta ja keskusteluyhteyttä kansalaisten, eduskunnan ja hallituksen välillä.

Viestinnän asiantuntemuksesta on näinä aikoina paljon hyötyä niin työmarkkinoille, organisaatioille, yhteiskunnalle kuin poliittiselle päätöksenteollekin. Pidetään siis huolta siitä, että viestinnän rattaat pysyvät pyörimässä oikein kohdennetuin resurssein ja jaksamista tukevin työehdoin.

Toivomme Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestössä, että työehtoihin kohdistuvissa muutoksissa pidetään huolta neuvotteluyhteyksistä, avoimesta kuuntelusta ja yhteisen ymmärryksen etsimisestä työmarkkinaosapuolten sekä muiden yhteiskunnallisten tahojen kanssa.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Siina Repo

siiina.repo@viesti.fi