Viestinnän osaaminen ei ole manipulointia

Viestin toimisto lomailee 4.8.2019 asti
11.7.2019
Oletko sinä Viestin tuleva järjestökoordinaattori?
20.8.2019

Viestinnän osaaminen ei ole manipulointia

Helsingin Sanomien jutussa tuoretta brittien pääministeriä ja Brexitin puolesta palopuheita pitänyttä Boris Johnsonia kutsuttiin viestinnän ammattilaiseksi.

Mediassa ruoditaan myös aika ajoin Donald Trumpin viestintätyyliä, jota on kuvattu samankaltaiseksi natsien retoriikan kanssa. Natseille ominaisen retoriikan kolme erityispiirrettä olivat siis yksinkertaistaminen, vallankumouksellisuus ja hyperbolisuus eli liioittelu. Näitä piirteitä löytyy lopulta yllättävänkin paljon tämän päivän poliittisesta puheesta.

Kansainvälisen Edelmanin luottamusbarometrin mukaan ihmiset luottavat hallituksiin ja mediaan vähemmän kuin esimerkiksi omaan työnantajaansa. Vaikka luottamus hallitusten toimintaan on hieman noussut vuodesta 2018, luottamusta politiikkaan ei helpota populistien nousu. Sitä ei myöskään paranna esimerkiksi Venäjän trollitehtaat, jotka pystyvät organisoimaan kahden erimielisen ryhmän mielenosoitukset samalle kadulle Yhdysvaltoihin sekä rakentamaan näin vastakkainasettelua ja hedelmällistä pohjaa populismin nousulle haluamansa valtion sisälle.

Onko kysymys sitten viestinnän ammattilaisuudesta? Oliko Hitler esikuvallinen viestinnän ammattilainen? Tai onko Trump? No ei todellakaan.

Manipulointia tai propagandaa ei saa sekoittaa viestinnän ammattilaisuuteen. Terävä twiittaaja, vetoavia puheita pitävä yleisömagneetti tai ihmiset tahtoonsa taivutteleva manipuloija ei ole viestinnän ammattilainen. Hän voi hyödyntää erilaisia viestinnän tai vaikuttamisen keinoja, mutta ensisijaisesti hän on todennäköisesti pelkkä populisti, kansankiihottaja tai ainakin häirikkö.

 

Ammattimainen viestintä on totuudenmukaista eikä lietso hullutuksiin

Ammattimainen viestintä näkee kokonaisuuksia, ymmärtää ympäröivää maailmaa, on aina totuudenmukaista eikä lietso hullutuksiin. Viestinnän ammattilaisen työtä määrittävät eettiset säännöt. Viestinnän eettisten ohjeiden mukaan ammattimaisen viestinnän on oltava avointa, vuorovaikutteista, rehellistä, luotettavaa ja toisia osapuolia arvostavaa. Suomalaisen viestinnän etiikkaan ei siis edes politiikassa sovi jenkkityylinen kilpailijoiden ja muiden osapuolien tahallinen loukkaaminen, haukkuminen ja nimittely.

Viestinnän eettisten sääntöjen mukaan viestinnän osaaja erottaa näkemykset ja mielipiteet tosiasioista ja korjaa pikimmiten virheelliseksi osoittautuneet väitteet. Viestijä ei esitä totuuksiakaan sellaisella tavalla, joka voisi antaa harhaanjohtavan kuvan.

Ihmisiä on aina onnistuttu manipuloimaan, nyt vain välineet ja keinot ovat kehittyneet uudelle tasolle. Uudenlainen, aggressiivinen, globaali ja verkossa tapahtuva informaatiovaikuttaminen edellyttää meiltä jokaiselta yhä parempaa medialukutaitoa ja lähdekriittisyyttä. Siksi tarvitsemme myös yhä parempaa ja ammattimaisempaa viestinnän osaamista ja ymmärrystä.

 

Siina Repo
Toiminnanjohtaja
Viesti ry

 

Viestinnän eettisiin ohjeisiin voit tutustua täällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *