Viestinnän trendit 2024
Vuosi 2024 on alkanut globaalien kriisien, suuren vaalivuoden, informaatiovaikuttamisen ja tekoälyn kehityksen ympäröimänä. Ajankohtaisiin ilmiöihin ja trendeihin pureuduttiin 9. helmikuuta Viestintä nyt – trendit 2024 -seminaarissa, jossa oli mukana lähes 800 viestijää. Kokosimme tähän artikkeliin Viestin toiminnanjohtajan Siina Revon kokoamat viestinnän trendit, joista jokaisen viestijän olisi syytä olla kartalla juuri nyt.
1. Viestintä rakentaa turvallisuutta
Maailman talousfoorumin (WEF 2024) mukaan väärä tieto on nousemassa suurimmaksi uhaksi maailmanlaajuisesti. Vuonna 2024 on luvassa globaalisti merkittävä vaalivuosi, jossa noin puolet maailmasta äänestää tulevaisuutensa sunnasta (Edelman Trust Barometer 2024). Sen seurauksena mis- ja disinformaatio sekä vihamielinen vaalivaikuttaminen voivat kasvaa.
Samaan aikaan taloudellinen epävarmuus lisääntyy ja Suomessakin käydään paljon muutosneuvotteluja säästöjen hakemiseksi. Työpaikan menetystä pelkää globaalisti peräti 88 % ihmisistä (Edelman Trust Barometer 2024).
Globaalit kriisit lisäävät viestinnän tarvetta ja ovat viime aikoina kasvattaneet viestijöiden työmäärää (Viestinnän ala -tutkimus 2023).
Viestinnällä luodaan turvallisuutta niin yhteiskunnassa kuin organisaatioidenkin sisällä. Viestinnällä voidaan varautua ulkopuolisiin uhkiin ja suojautua informaatiovaikuttamiselta. Viestinnällä on keskeistä osaamista kiteyttää olennainen kriiseissä, vähentää epävarmuutta ja tukea yhteisöllisyyttä esimerkiksi muutosneuvottelujen aikana.
2. Viestintä vähentää polarisaatiota
Ihmisten mielipiteet ovat jakautuneet yhä voimakkaammin eri äärilaitoihin. Polarisaatio voi johtaa mielipiteiden kuplautumiseen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jolloin oman mielipidekuplan näkemykset korostuvat.
Yksi polarisaatiota lisäävä tekijä on epäluottamus. Edelmanin luottamusbarometrin (2024) mukaan luottamus on laskenut julkiseen hallintoon, johtajiin ja mediaan. Kaveriin luotetaan yhtä paljon kuin tieteeseen. Vähiten luottoa mediaan löytyy monista Euroopan maista, kuten Ruotsista, Espanjasta ja Iso-Britanniasta (Suomi ei ole mukana tutkimuksessa), kun taas eniten mediaan luotetaan Kiinassa.
Aalto-yliopiston väitöstutkija Ali Salloumin mukaan polarisaation vahvistuminen näkyi myös eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksissa vuonna 2023 (Yle 2024).
Täsmälääkkeenä polarisaation ehkäisemiselle on rakentaa luottamusta, mikä onkin yksi viestinnän keskeisimpiä strategisia tavoitteita lähitulevaisuudessa (Viestinnän ala -tutkimus 2023; The Nordic Communications Report 2022).
Myös valtioneuvoston kansliassa on tunnistettu viestinnän merkitys, kun rakennetaan luottamusta demokratiaan (Valtionhallinnon viestintäsuositus 2023). Luottamuksen rakentumista edistää vuorovaikutus, avoimuus, läpinäkyvyys, tiedon saaminen ja helppo saavutettavuus.
3. Tekoälyä testataan yhä enemmän viestinnässä
Suomessakin marraskuussa Petteri Orpoa ja yritysjohtajia tavanneen Microsoftin tekoälystä vastaava varatoimitusjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Brad Smithin mukaan teknologiaan liittyvä testaaminen on nopeinta maailman historiassa.
Viestijöistä 49 prosenttia kertoo ottavansa käyttöön uusia tekoälytyökaluja seuraavan 12 kk sisällä (Liana Technologies). Vastaajista 31 prosenttia uskoo käyttävänsä tekoälyä useampaan eri työtehtävään ja 20 prosenttia aikoo käyttää tekoälyä samoihin tehtäviin, mutta aiempaa enemmän.
Viestinnässä tekoälyä voi hyödyntää esimerkiksi kirjoittamiseen, ideoimiseen, kuvamateriaalien tuottamiseen, datan analysointiin tai sisältösuunnitelmien tekemiseen.
Kun sisältöjä on yhä helpompi tuottaa, korostuu myös viestinnän strateginen rooli sekä viestinnän johtaminen. Kilpailuetua luodaan nyt hyvillä sidosryhmäsuhteilla, luottamuksella, vahvalla brändillä, näkemyksellisyydellä, luovuudella ja kontekstiymmärryksellä.
4. Viestintää säännellään yhä enemmän
Tällä hetkellä viestintää säännellään ja ohjataan niin kotimaan kuin EU:n tasolla. Näistä esimerkkejä ovat
- vaikuttamista läpinäkyvämmäksi tekevä avoimuusrekisterkilaki (voimassa 1.1.2024 alkaen)
- palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on lisätä palkkojen läpinäkyvyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa (pantava kansallisesti täytäntöön viimeistään vuonna 2026)
- digipalvelulain laajeneminen
- EU:n digipalveluasetus DSA (soveltaminen alkaa 17.2.2024)
- viestinnän eettiset ohjeet (ven.fi päivitetty 2023)
- valtionhallinnon viestintäsuositus (2023)
Lisäksi kansainvälisen viestintätoimistojen kattojärjestö International Communications Consultancy Organisation ICCO (2023) on julkaissut tekoälyn eettiset periaatteet. EU:ssa on tehty myös alustava sopimus tekoälyasetuksesta. Esimerkiksi deepfake-ohjelmien on tehtävä jatkossa selväksi, että videot ovat tekoälyn tuottamia.
Viestijän on oltava perillä alaa koskevista uusista säätelyistä viestinnän laadun ja lainmukaisuuden varmistamiseksi.
5. Viestintäfunktio vahvistuu strategisena toimintona
Viestinnän ala 2023 -tutkimuksen mukaan viestinnän tärkein strateginen kysymys seuraavan kahden vuoden aikana on vahvistaa viestinnän roolia strategisena toimintona. Viestinnän rooli osana strategista johtamista on huomattu myös hallitusohjelmassa (2023) asti.
Tekoälyn avulla on entistä helpompaa luoda näyttäviä sisältöjä. Juuri nyt viestinnällä onkin tuhannen taalan paikka ottaa viimeistään haltuunsa strateginen rooli, koska tekoälyllä pystyy toteuttamaan jo pitkälle niitä tehtäviä, mitä viestintä ennen on tehnyt.
Strategia määrittää viestinnän raamit sekä tavoitteet. Strategisen merkityksen kasvattamista auttaa myös johdon kanssa saman kielen puhuminen, mikä edellyttää aktiivista toimijuutta ja sisäisten suhteiden luomista.
Paikka strategian ytimessä lunastetaan loppujen lopuksi vaikuttavuudella, joka muodostuu tavoitteiden mukaisesta viestinnän mittaamisesta. Koska viestinnän ala on muuttunut nopeasti ja sen rooli on noussut yhä keskeisemmäksi toimivan yhteiskunnan ja demokratian kannalta, on tärkeää sanoittaa myös muille viestinnän merkitystä ja vaikutusta liiketoimintaan.
Vaikka tekoäly on tullut ja kaikki viestivät, niin harva on kuitenkin ammattilainen.
Kiitos Viestintä nyt – trendit -seminaarin yhteistyökumppaneille: Retriever ja Punamusta.
Lähteet:
WEF 2024: https://www3.weforum.org/docs/WEF_The_Global_Risks_Report_2024.pdf
Liana Technologies 2023: https://www.epressi.com/tiedotteet/ohjelmistoteollisuus/kysely-481-suomalaista-markkinoijaa-ja-viestijaa-kertoi-tekoalyn-kaytosta-tyossaan.html
ICCO 2023:
https://www.mrktng.fi/markkinointiuutiset/icco-tekoalyn-eettinen-kaytto-viestinnassa/
Digipalveluasetus DSA:
https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/tilaisuudet/webinaari-1912024-valmiina-digipalveluasetuksen-dsa-voimaantuloon
Digipalvelulaki: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/muutokset-digipalvelulakiin/
Edelmanin luottamusbarometri 2024:
https://www.edelman.com/trust/2024/trust-barometer
EU lainsäädäntöä tekoälystä: https://www.teosto.fi/teostory/tekoaly-ja-lainsaadanto-eu-tarttuu-tekoalya-sarvista/
Palkka-avoimuus
https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/pay-transparency/
LMSomeco: Sosiaalisen median trendit 2024
https://lmsomeco.fi/sosiaalinen-media-suomessa/
Yle, Ali Salloum
https://yle.fi/aihe/a/20-10006117