“Johtaminen on palvelutehtävä” ja muut Viestinnän tulevaisuus -seminaarin parhaat palat

Vuokraamme toimistotilaa Helsingin keskustasta 1.1.2020 alkaen
14.11.2019
Viestin hallitus vuodelle 2020 on valittu – uudeksi puheenjohtajaksi Mari Tuokko
26.11.2019

“Johtaminen on palvelutehtävä” ja muut Viestinnän tulevaisuus -seminaarin parhaat palat

Viesti ry:n järjestämä Viestinnän tulevaisuus -seminaari täytti G18-salin mahtavilla viestijöillä torstaina 21.11.2019. Seminaarissa keskusteltiin viestinnän lisäksi muun muassa johtajuudesta, liiketoiminnasta, hallituksen viestintästrategiasta sekä viestinnän alan todellisista tulevaisuuden tekijöistä eli viestinnän opiskelijoista. Lue kooste seminaarin parhaista paloista ja katso seminaaritallenne!

 

https://twitter.com/Voimisto/status/1197539056864972800

 

Viesti ry:n viestintä- ja järjestöpäällikkö Laura Piiroinen, järjestökoordinaattori Maaria Tommila sekä seminaariin opiskelijatyöntekijänä toiminut Iiris Nelimarkka toivottivat seminaariosallistujat tervetulleiksi. Puheenvuorojen osalta illan avasivat Ydinviesti-tapahtuman Aapeli Tourunen ja Sakari Siilin. Ydinviesti on viestinnän ja journalistiikan opiskelijoiden tapahtuma, jonka yhtenä suojelijana ja taustaorganisaationa Viesti on toiminut Ydinviestin alusta lähtien. Puheenvuorossaan Tourunen ja Siilin kertoivat, että opiskelijoita riivaa ikävä ilmiö: he eivät uskalla luottaa omiin taitoihinsa viestijöinä ja journalisteina. Ydinviestin tarkoituksena onkin haastaa tämä näkemys ja tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia vahvistaa luottamusta omaan osaamiseensa käytännön tekemisen kautta.

 

 

Viestintätoimisto Ellun Kanojen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha käsitteli puheenvuorossaan viestijöiden ikuisuusongelmaa eli sitä, missä viestinnän pitäisi organisaatiossa olla. Usein kysymyksen takana on kokemus siitä, että viestijät eivät saa tarpeeksi arvostusta. Tähän jumiutumisen sijaan pitäisi ymmärtää, että viestinnän pitää olla organisaation DNA:ssa, eli joka paikassa. Viestintä pyrkii tekemään asiat ymmärrettäviksi ja saamaan asioita aikaan. Tätä tarvitaan organisaatioiden jokaisessa kolkassa.

Kommunikaatio – termi, jota Piha suosii viestinnän sijaan – on maailman tehokkain muutostyökalu. Organisaatiot hakevat jatkuvasti olemassaolonsa oikeutusta. On tärkeää, että esimerkiksi strategian merkitys tehdään todeksi ensin omalle väelle. Vasta sitten vuorossa on organisaation merkityksen näkyväksi tekeminen ulkoisesti eli organisaation identiteetin uudelleen luominen. Pitää miettiä myös sitä, miten merkitys on vuoropuhelussa muun yhteiskunnan kanssa. Tämä kaikki on viestintää.

 

 

Dentsu Aegis Networkin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä puhui viestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksestä johtamisen muutoksessa. Hän korosti sitä, että johtajan on tärkeää sekä viestiä että kuunnella aktiivisesti. Enää ei ole sankarijohtajia tai -työntekijöitä, on vain hyviä tiimejä. Johtajan tehtävänä on määrittää suuntaa, arvostaa henkilöstöään sekä pitää huolta, että organisaatio, sen systeemit ja työkalut tukevat tiimien työskentelyä.

– Sillä ei ole väliä, montako Twitter-seuraajaa on, vaan sillä, että pystyy aktiivisesti kuulemaan, ymmärtämään kuulemaansa, reagoimaan ja vastaamaan niihin kysymyksiin, joita organisaatio kysyy kun ihmisiä pelottaa. Pelon poistaminen on yrityksen pomon keskeisimpiä tehtäviä, koska muuten mitään ei tapahdu.

 

 

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski kertoi puheenvuorossaan maamme tärkeimmästä ja ehkä monivaiheisimmasta strategiaprosessista eli Suomen hallituksen ensimmäisestä viestintästrategiasta. Viestintästrategian prosessi käynnistyi, kun Anttikoski aloitti tehtävässään ja tajusi, että yhdentoista ministeriön ja valtioneuvoston kanslian viestinnän yhtenäistämiseksi kaivattaisiin jonkinlaista pelikirjaa. Luonnosta kutsuttiin kommentoimaan muun muassa viestijöistä ja toimittajista koostunut haastajaryhmä. Tämän ja monen muun vaiheen jälkeen viestintästrategia julkaistiin lokakuussa 2019.

 

 

Paneeli: Johtajuus avoimuuden ja viestinnän aikakaudella

 

Loistavina panelisteina toimivat Vake Oy:n toimitusjohtaja Paula Laine, Gofore Oy:n toimitusjohtaja Timur Kärki, Johtaja on Media! -toimiston toimitusjohtaja Jukka Saksi sekä Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus. Paneelia moderoi Peter Nyman. Koostimme tähän keskustelijoiden parhaita kommentteja:

 

Paula Laine: Johtajalle vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. On kuitenkin jokaisen organisaation itsensä päätettävissä, miten esillä olemisen vastuunjako tapahtuu. Aina ei tarvitse olla niin, että ylin johtaja on massiivisen paljon esillä verrattuna muihin johtajiin tai asiantuntijoihin. Joka tapauksessa jonkun tai joidenkin pitää olla esillä – mitä monipuolisemmin, sen parempi. Toimitusjohtajan näkökulmasta tärkeää on se, millaisen rohkaisun ja mandaatin hallitus ja erityisesti hallituksen puheenjohtaja antaa toimitusjohtajalle. Onko viestintä organisaatioiden hallitusten agendalla, eli onko tarpeeksi aktiivista keskustelua siitä, millaista viestinnällistä läsnäoloa johdolta odotetaan?

Timur Kärki: Jos johtajuuteen ei tuo osaksi omaa persoonaansa, jää todella paljon pois. Korostan johtamisessa aitoutta. Koen, että viestin koko ajan: se on minun tapani johtaa. Minulla menee paljon aikaa henkilökunnan kanssa viestimiseen. Somessa en ole niin kovin aktiivinen, koska se vaatii syvää läsnäoloa, vaikka siinä kehittyykin koko ajan. Johtajan sosiaalisen median presenssi on vain kurkistusikkuna ihmiseen.

Jukka Saksi: Johtaja on ollut media aina, mutta ei koskaan niin suurin läpinäkyvyyden odotuksin kuin nyt. Johtajalta odotetaan myös kykyä kuvata organisaation suuntaa, kulttuuria arvoja sekä perustella niitä. Johtaminen on palvelutehtävä ja viestintä on siinä keskeinen työkalu.

Pekka Isotalus: Viestinnässä ja vuorovaikutuksessa on kyse taidoista, joissa voi kehittyä. Kukaan meistä ei ole todella taitava kaikissa viestinnän lajeissa. Jokainen viestinnän osa-alue on oma taitolajinsa. Luin eräästä johtamisviestinnän kirjasta, että johtaminen on yhtä lailla sekä tiedettä että taidetta. Totesin, että viestintä on yhtä lailla sekä tutkimukseen perustavaa tiedettä, jonka lisäksi siinä on taiteellinen ulottuvuus, esimerkiksi tunteiden synnyttäminen yleisöissä. Kun yhdistämme nämä, meillä on paljon mahdollisuuksia.

 

https://twitter.com/EllariinaR/status/1197563581040119814

 

Seminaarin alussa osallistujia kannustettiin twiittaamaan ahkerasti lupaamalla palkinto eniten tykkäyksiä keränneen #viestinnäntulevaisuus-twiitin tekijälle. Tämän viestinnän tulevaisuuden tekijän halutun tittelin sai tällä kertaa Verohallinnon viestintäpäällikkö Nilla Hietamäki viestijän seminaarikokemusta hyvin kuvaavalla twiitillään:

 

https://twitter.com/NillaHietamaki/status/1197534503184547840

 

Viestinnän tulevaisuus -tiimi kiittää kaikkia osallistujia sekä paikan päällä että streamissa! Lämmin kiitos myös mahtaville yhteistyökumppaneillemme Retrieverille, HY+:lle sekä Trinketille. Voit palata seminaarissa lausuttuihin viisaisiin ajatuksiin sekä twiittien kautta Twitterissä aihetunnisteella #viestinnäntulevaisuus että katsomalla seminaaritallennetta alta.

 

 

 

Artikkelikuva ja teksti: Laura Piiroinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *