Viestinnästä säästäminen voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten tiedonsaannin

Hallituksen kehysriihessä (16.4.2024) esitettiin laaja säästöpaketti, jossa päätettiin jatkaa jo aiemmin linjatun valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanoa. 

Tuottavuusohjelman toimenpiteet pitävät sisällään tukipalveluiden tehostamista ja palveluhankintojen vähentämistä. Tällaisiksi listattiin esimerkiksi viestintäpalvelut. 

Erityisesti koronakriisin aikana viestinnän merkitys korostui ratkaisevana osana toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa. Koronakriisissä viestintäpalveluita ostettiin runsaasti myös viestintätoimistoista, koska laajoihin, koko kansaa koskeviin kampanjoihin tarvitaan järeät resurssit.

Viime vuosina myös sosiaalisen median rooli tiedonsaannin kanavana on edelleen vahvistunut, ja perinteinen media menettänyt asemaansa, vaikka sen asema on Suomessa edelleen vahva. Digitalisaatio, mediaympäristön muutos ja yhteiskunnan kehittyminen nopeatempoisemmaksi ovat muuttaneet viestinnän työn tekemistä ja sen leviämistä säännöllisen työajan ulkopuolelle. Sosiaalisen median kanavien hallinnointiin tarvitaankin ammattimaiset ja riittävät resurssit.

Julkishallinnolla on velvollisuus viestiä ammattimaisesti

Julkisuuslaki määrittelee, että viranomaisen velvollisuus on tuottaa ja jakaa tietoa. Lisäksi sen on edistettävä toimintansa avoimuutta (Julkisuuslaki 20 §). Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa korostetaan, että viestinnällä rakennetaan demokratiaa. 

Halllitusohjelmassa todetaan, että viestintä on olennainen osa strategista johtamista ja että valtioneuvoston viestinnän keskeisenä tavoitteena on vahvistaa demokratian ja kansanvaltaisen päätöksenteon edellytyksiä. Kirjauksen mukaan tämä tarkoittaa muun muassa järjestelmällistä sananvapauden, avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun edistämistä.

Julkishallinnon pidettävä vahva jalansija viestintäympäristössämme

Informaatioympäristön voimakas murros ja viimeaikaiset kriisit ovat vaikuttaneet siihen, että viestintää on tehtävä entistä ammattimaisemmin sekä strategisemmin. Siksi viestinnän tekemiseen ja johtamiseen tarvitaan vahvaa asiantuntemusta.

Pitkään jatkunut myllerrys on koetellut ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä ja vaikuttanut siihen, miten valtionhallinnon viestit otetaan vastaan ja millaiseksi viestintä koetaan. Verkossa käydään päivittäin taistelua siitä, kenen tieto on oikeaa ja luotettavaa. Verkossa leviävät mielipiteet ja uskomukset haastavat faktoihin perustuvaa viranomaisviestintää, joten julkishallinnolla on oltava vahva jalansija viestintäympäristössämme. 

Informaatiovaikuttamiselta suojautuminen on keskeinen osa tämän päivän viestinnän työtä, joten siksi viestintään resursoiminen on myös osa yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden tunteen rakentamista. 

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry

Lisätietoja:

Siina Repo, toiminnanjohtaja
siina.repo(at)viesti.fi
040 485 0008
Viesti ry