Säännösten, lakien ja asetusten soveltaminen käytäntöön ei aina ole mutkatonta. Ammattijärjestön jäsenyys antaa kuitenkin turvaa: Viestin jäsenenä saat aina henkilökohtaista neuvontaa viestinnän ammattiin ja työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Mikä tahansa kysymyksesi onkaan, voit aina olla yhteydessä toimistoomme. Ohjaamme sinut tarvittaessa oikealle asiantuntijalle.

Pääosin työnjako on:

  • Viestin toimistossa vastataan viestinnän ammatillisiin asioihin liittyviin kysymyksiin. Voit kysyä esimerkiksi palkkasuosituksista, työtehtävien vaativuudesta ja viestinnän koulutuksesta.
  • Jäsensihteereihin kannattaa ottaa yhteyttä, jos asia koskee jäsenyyttä, jäsentietojen muutoksia tai jäsenmaksuja.
  • Akavan Erityisalojen työsuhdeasiamiehet ja -lakimiehet auttavat työsuhteiden juridisissa asioissa sekä työsopimuksiin, työehtosopimuksiin, yt-neuvotteluihin ja tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä. Voit keskustella luottamuksellisesti, oli sitten kyseessä yleinen tiedontarve tai neuvottelu- tai kiistatilanne. Työsuhdeneuvonta palvelee arkisin klo 9–14.

Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta: 0800 135 350 (maksuton numero)
Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta: 0800 135 380 (maksuton numero)
Työsuhdeneuvonnan sähköposti: tyosuhdeneuvonta@akavanerityisalat.fi

Jos lähetät sähköpostia työsuhdeneuvontaan, kerro jäsenyhdistyksesi, työnantajasektorisi (yksityinen, kunta, valtio, korkeakoulu, järjestö, seurakunta, ammatinharjoittaja/yrittäjä) ja kuvaus millaisessa asiassa tarvitset apua.

Palkkasuosituksemme löydät täältä!

Työsuhteen ehdot yksityissektorilla

Viestinnän asiantuntijoiden työsuhteen ehdoista yksityissektorilla on annettu suositus. Se koskee yksityisten yritysten, yhteisöjen, järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteita.

Työsuhteen ehtoja kehystävä suositus on sekä viestinnän ammattilaisille että heidän työnantajilleen tarkoitettu työväline työsopimuskysymyksissä. Sen tavoitteena on selkeyttää viestinnän ammattilaisen työsopimuskäytäntöjä. Suositus on hyödyllinen erityisesti, jos neuvottelukumppanina on yritys, joka ei noudata minkään toimialan TES-sopimusta. Kun työsopimusta laaditaan, työntekijän kannattaa itse ehdottaa suosituksen soveltamista.

Suosituksen lopussa on myös työsopimusmalli sekä erillinen ohje etätyösopimuksen solmimiseen. Suositus täydentää viestinnän palkkasuositusta.

Työehdoissa on otettava huomioon viestinnän ammattilaisen työhön kuuluva asiantuntija-asema, työn muuttuvat painotukset, osaaminen ja sen kehittäminen sekä viestinnässä kasvava tarve liiketoiminnan ja strategian tuntemukseen. Koulutuksen ja tehtävien vaativuuden tulee näkyä myös työehdoissa. Mikäli työsopimuksesi kaipaa päivittämistä tai ajanmukaistamista tehtävien tai toimintaympäristön muuttuessa, lue, vertaile ja hyödynnä suositusta sinulle soveltuvin osin.

Työsuhteen ehdot kuntaviestinnässä

Viesti on laatinut ohjeistuksen kuntasektorin viestinnän asiantuntijoille. Kuntaviestinnän ohjeistus keskittyy kunnissa työskentelevien viestinnän ammattilaisten työtehtäviin ja niissä tarvittavan vaativuuden määrittelyyn. Ohjeistuksessa on mallinnettu, mitä osaamista eri tason viestintätehtävissä voidaan edellyttää. Tavoitteena on selkeyttää viestinnän asiantuntijoiden tehtävänkuvaa sekä antaa työkaluja työn vaativuuden arviointiin ja palkkauksen parantamiseen.

Viestintä kunnissa on keskeinen, vaativa ja vastuullinen tehtävä. Kunnan viestintää johtavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Viestinnän asiantuntijan tehtävä on koordinoida ja kehittää viestintää kokonaisvaltaisesti sekä konsultoida johtoa. Vuorovaikutteinen viestintä on kunnan palvelutuotannon ja päätöksenteon työkalu.

Ohjeistuksessa korostetaan, että viestinnän asiantuntijan tulee olla mukana sovittaessa lain vaatimista toimintatavoista. Työ edellyttää ammattiosaamista, hyvää suunnittelua, puolueetonta ja ymmärrettävää viestintää sekä toimintakentän hyvää tuntemusta. Onnistunut kuntaviestintä hyödyntää monipuolisesti eri viestintäkanavia.

Työsuhteen ehdot kirkon viestinnässä

Viesti on tuottanut myös kirkon viestinnän asiantuntijoille ohjeistuksen. Sen tavoitteena on selkiyttää kirkon viestinnän asiantuntijoiden toimenkuvaa ja antaa työkaluja työn vaativuuden arviointiin. Ohjeistuksella pyritään myös yhtenäistämään kirkon viestinnän tehtävänimikkeitä ja palkkausta.

Ohjeistuksen lopussa on esimerkkilomake tehtävien vaativuuden arviointia varten. Esimerkki on tehty yksin viestintää hoitavan näkökulmasta.

Työtehtävät ja palkat

Seuraamme aktiivisesti viestinnän työtehtävien ja työnkuvan muutoksia sekä palkkojen kehitystä. Saat aina ajantasaista tietoa, sillä teemme viestinnän palkka- ja työnkuvaselvitystä joka toinen vuosi.

Tilastoista löytyvät palkkamediaanit ja -fraktiilit seuraavien kategorioiden mukaan: päätehtävä, vastuualueet, tehtävätaso, peruskoulutus, viestinnän koulutus, sukupuoli, ikä, työkokemus ja työnantajasektori (kunta /valtio /yritys /järjestö /seurakunta jne).

Viestin vähimmäispalkkasuosituksesta saat tukea palkkaneuvotteluun tai työnhakuun, jos olet uusi alalla tai tunnet epävarmuutta viestinnän palkkatasoista. Suositus on tarkoitettu erityisesti niille yksityissektorilla toimiville, joiden työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopimusta. Vaikka suositus ei ole työnantajaa juridisesti sitova, sitä voi käyttää apuna työsuhdetta solmittaessa. Työsuhteen aikana se on työkalu, jota voi hyödyntää kehityskeskusteluissa ja palkkaneuvotteluissa sekä palkan perusteiden ja palkkatarkastuksen arvioinnissa.

Vähimmäispalkkasuositus perustuu työn vaativuuteen, johon vaikuttavat työtehtävien sisältö, tehtävien edellyttämä osaaminen, tehtäviin sisältyvä vastuu ja päätöksentekotilanteet. Suosituksessa eritellään viestinnän työ neljän eri tehtäväkuvauksen perusteella, joita ovat asiantuntijatehtävät, vaativat asiantuntijatehtävät, päällikkötehtävät sekä johtotason tehtävät.

Asiantuntijatehtäviin kuuluvat esimerkiksi verkkosivujen ja sosiaalisen median sisällöntuotanto ja päivitys, tiedotustilaisuuksien ja muiden tapahtumien järjestelyt, tiedotteiden valmistelu ja lähettäminen, uutiskirjeiden teko, paino- ja ilmoitusliikenne, asiakas- ja sidosryhmäyhteistyö. Tehtävä edellyttää viestinnän perustaitojen hallintaa, kykyä hankkia ja soveltaa tietoa ja erottaa olennainen. Työn osa-alueisiin voi kuulua myös pienten kokonaisuuksien itsenäistä suunnittelua ja toteuttamista. Asiantuntijatason tehtävien hoitaminen edellyttää päätöksentekoa samankaltaisina toistuvissa harkintatilanteissa.  Tehtävä edellyttää hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Vaativat asiantuntijatehtävät edellyttävät kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja vastata erilaisista projekteista. Tehtävä sisältää itsenäistä suunnittelua ja toteutusta. Tehtävään voi sisältyä vastuuta asiakkuuksista. Vaativan tason asiantuntijatehtäviin voi kuulua myös oman työyhteisön sekä sidosryhmien ohjeistamista ja kouluttamista. Tehtävä koostuu yhdestä tai useammasta viestinnän osa-alueesta. Tehtävä voi edellyttää kykyä ymmärtää ja kehittää viestinnän mittareita sekä hahmottaa viestinnän merkitys suhteessa organisaation strategiaan. Tehtävän hoitaminen edellyttää päätöksentekokykyä sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja vaihtelevissa tilanteissa. Tehtävään voi sisältyä osittainen budjettivastuu.

Päällikkötehtävät edellyttävät organisaation toimintastrategian mukaista viestinnän suunnittelua, arviointia ja kehittämistä sekä kykyä vastata viestinnän eri osa-alueista ja projekteista kokonaisvaltaisesti. Lisäksi tehtävä edellyttää laajaa ja ajantasaista viestinnän osaamista ja viestintää ohjaavien lakien sekä ohjeistusten tuntemista. Päällikkö vastaa yhdestä tai useammasta viestinnän osa-alueesta. Tehtävän hoitaminen edellyttää kriisien- ja riskienhallintataitoja, nopeaa tilannearviointi- ja päätöksentekokykyä vaativissa ja vaihtelevissa tilanteissa sekä erinomaisia yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Tehtävään voi sisältyä budjetti- ja/tai esimiesvastuuta.

Johtotason tehtävät ovat oman vastuualueen itsenäisiä johtotehtävä, jotka sisältävät esihenkilö-, budjetti- ja raportointivastuun ylimmälle johdolle ja mahdollisesti jäsenyyden organisaationa johtoryhmässä. Johtotehtävissä on oltava laaja ymmärrys siitä, mihin viestinnän ala on kehittymässä. Johtaja laatii viestintästrategian ja asettaa viestinnän mittarit ja tavoitteet. Johtaja vastaa siitä, että organisaation strategia tuodaan käytäntöön ja hänen tehtävänään on kehittää viestintää jatkuvasti. Hän huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista ja tukee työntekijöidensä kehityspolkua työpaikalla. Johtajatason tehtävässä työskentelevä tuntee viestinnän alan lainsäädännön sekä henkilöstöön vaikuttavan työsopimus- työaika-, vuosiloma- ja työturvallisuuslainsäädännön. Johtotason työ edellyttää erinomaisia johtamis-, vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja, innostavaa työotetta ja taitoa ohjata työyhteisöä.

Opiskelijoita varten Viesti on linjannut kesätyö- ja harjoittelupalkkasuosituksen:

Viestinnän harjoittelusta tai trainee-ohjelmasta saatavan palkan suositellaan määräytyvän opintopisteiden mukaan. Palkkaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi työtehtävien vaativuus, työn itsenäisyys, aiempi työkokemus sekä opintojen vaihe. Harjoittelupalkkasuositus on tarkoitettu tehtäviin, joissa vaaditaan viestinnän asiantuntemusta ja joihin työpaikka tarjoaa riittävää ohjausta. Palkattomien harjoitteluiden tekemistä ei suositella.

Määräaikaisen muistilista

Kun ajat huononevat, pätkätyöt selvästi lisääntyvät. Työnantajalla on matalampi kynnys palkata töihin määräaikainen työntekijä, jos talous näyttää epävarmalta. Toisaalta määräaikaiset ovat usein ensimmäisenä jonossa, kun organisaatio laatii leikkauslistoja. Määräaikaisen kannattaa pitää huolta oikeuksistaan.

Viestin jäsenen tärkein tuki työpaikan pulmatilanteissa on akavalainen luottamusmies. Jos sellaista ei ole, Akavan Erityisalojen lakimiehet ja asiamiehet auttavat.

  • Käy rekrytointitilanteessa läpi määräaikaisuuden perusteet ja pyydä niistä kirjaus työsopimukseen. Työsopimuslaissa lähdetään siitä, että määräaikaisuus vaatii aina perustellun syyn. Laissa ei tosin ole eritelty, mikä tällainen syy voi olla. Yleisiä syitä ovat esimerkiksi projektityö tai perhevapaan sijaisuus.
  • Jos perusteet jäävät ohuiksi, epäselviksi tai epäaidoiksi, kyseenalaista määräaikaisuus. Laki lähtee aina siitä olettamasta, että työsuhde on vakituinen.
  • Sovi työsopimuksessa irtisanoutumismahdollisuudesta. Jos tästä ei ole kirjausta, määräaikainen työsuhde kestää puolin ja toisin sovitun määräajan. Tällöin joudut neuvottelemaan työnantajasi kanssa, miten pystyt irrottautumaan uuteen työhön.
  • Jos työnantaja antaa sinun jatkaa työssä määräajan umpeuduttua, työsuhteesi katsotaan muuttuneen toistaiseksi voimassa olevaksi (ns. pysyväksi), ellet ole nimenomaan sopinut uudesta määräaikaisuudesta.
  • Jos jäät määräaikaisesta työsuhteesta perhevapaalle, sinulla on oikeus palata työsuhteeseesi, jos sinulla on perhevapaan päättyessä voimassa oleva työsuhde. Työnantaja ei voi jättää uusimatta raskaana tai perhevapaalla olevan määräaikaisen työntekijän työsopimusta uudella määräaikaisella sopimuksella, jos työnantajalla on edelleen tarjolla määräaikaista työtä. Vain jos työnantajalla on uusimatta jättämiseen tasa-arvolain tarkoittama hyväksyttävä syy, työnantaja välttää rikkomasta syrjinnän kieltoa.
  • Saat tarvittaessa apua Akavan Erityisaloista ja jäseniä edustavilta luottamusmiehiltä työpaikallasi. Saat tukea esimerkiksi työsopimuskirjauksissa, määräaikaisuuksien perusteiden kysymisessä tai neuvotteluissa.